Suomi selvittää mahdollisuuksia tukea Saharan Vihreä muuri -ohjelmaa

Suomi selvittää mahdollisuuksia tukea mittavaa Saharan Vihreä muuri –ohjelmaa, jonka tarkoituksena on luoda koko Afrikan halki kulkeva puustoinen vyöhyke. Senegalista Djiboutiin ulottuvalla viherkaistalla halutaan torjua aavikoitumista. 

Saharan Vihreä muuri –ohjelma on syntynyt Sahel-Saharan valtioiden yhteisön ja Afrikan unionin aloitteesta. Alkuperäisessä aloitteessa on mukana alueen yksitoista maata: Senegal, Mauritania, Mali, Burkina-Faso, Nigeria, Niger, Tšad, Sudan, Etiopia, Eritrea ja Djibouti.   

”Hankedokumentin valmistelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 alussa. Euroopan komissio on myöntänyt suunnitteluvaiheeseen 1,4 miljoonaa euroa”, kertoo Itä- ja Länsi-Afrikan yksikön alueellinen tarkastaja Anu Penttinen ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolta. 

”Tässä vaiheessa mukana on viisi maata; Mali, Burkina Faso, Niger, Etiopia ja Djibouti. Alkuun on tarkoitus kerätä kokemuksia erilaisten hankkeiden toimivuudesta, jotta nähdään se, voidaanko lähestymistapaa soveltaa laajemmin jatkossa”, toteaa Penttinen. 

Sahara laajenee kovaa vauhtia 

Saharan aavikoituminen on edennyt vauhdilla jo pitemmän aikaa. Arvioiden mukaan aavikon reuna on siirtynyt parissakymmenessä vuodessa yli 150 kilometriä eteenpäin. 

Ilmastonmuutos saattaa nopeuttaa aavikoitumista entisestään. Sen lisäksi taustalla ovat vaikuttaneet laajamittaiset metsien hakkuut, voimaperäinen maanviljely ja karjan laiduntaminen. Väestönkasvu lisää paineita entisestään. 

”Aavikoitumista on yritetty estää jo 1970-luvun lopulta saakka. Samoin vihreitä vyöhykkeitä on yritetty perustaa jo aiemmin. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet pelkästään positiivisia. Esimerkiksi paikallisyhteisöjen osallistumiseen ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota”, kertoo Penttinen. 

”Suunnitteilla olevassa Vihreä muuri –ohjelmassa on tarkoitus hyödyntää aiempien kokemusten oppia. Aloite on kehittynyt kohti kokonaisvaltaisempaa, paikallisia maankäyttäjiä suosivaa lähestymistapaa. Tällä hetkellä Senegalin presidentti Abdoulaye Wade on innokas  viemään eteenpäin aloitetta, jonka Nigerian entinen presidentti Oluseguno Obasanjo esitti vuonna 2005.” 

Onnistuminen vaatii sitoutumista 

”Päävastuu ohjelman koordinoimisesta on Afrikan unionilla, joka koordinoi koko ohjelmaa. Suunnitteluvaiheen toteuttamisesta vastaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Rahoitus tulee tässä vaiheessa Euroopan komissiolta, mutta ohjelmaan toimeenpanoon pyydetään tukea EU:n jäsenmailta ja muilta toimijoilta”, selvittää Penttinen. 

”Avainkysymys on sitoutuminen ja paikallisyhteisöjen osallistaminen. Ovatko yhteisöt, kaupungit ja valtiot sitoutuneita tekemään jotakin asioiden muuttamiseksi. Aiempien metsityshankkeiden ongelmien on todettu liittyvän pikemminkin yhteiskunnallis-taloudellisiin tekijöihin kuin biologis-teknisiin seikkoihin. Maan hallintaan ja käyttöön täytyy löytää sellaisia keinoja, että paikallisyhteisöt kokevat hyötyvänsä tuloksista.”   

Ohjelman tavoitteena on vähentää eroosiota, parantaa maaperän tuottokykyä, lisätä metsitystä sekä kehittää ja monipuolistaa maataloutta ja karjanhoitoa. Lisäksi halutaan suojella luonnon monimuotoisuutta ja kohentaa ihmisten elinoloja ja terveyttä. Tärkeää on myös vesivarojen kestävä hoito ja käyttö. 

Suomella on vahva asiantuntemus metsäasioissa, mitä on hyödynnetty monissa hankkeissa. Esimerkiksi Sudanissa metsäalan yhteistyö alkoi jo vuonna 1979. 

Suomi pyrkii tukemaan metsien ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviä ohjelmia ja hankkeita. Olosuhteet saattavat vaihdella paljon maan sisälläkin, mikä on otettava huomioon. Keinotkin aavikoitumisen torjumiseksi ovat moninaiset.

”Esimerkiksi Burkina Fasossa Suomella on ollut metsäpalojen torjuntahanke, jota toteutettiin yhteistyössä kyläläisten kanssa. Pitkäjänteinen, osallistavin menetelmin toteutettu hanke tuotti konkreettista hyötyä paikallisyhteisöille, mikä motivoi jatkamaan työtä edelleen”, toteaa Anu Penttinen.   

Riitta Saarinen 
 

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.