Suomi osallistuu kahteen Venäjän hyökkäyssodasta johtuvaan oikeudenkäyntiin

Suomi on usean muun valtion tavoin päättänyt osallistua kahteen kansainväliseen oikeudenkäyntiin, joissa Ukraina vaatii Venäjää vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksista.

Suomi on pyytänyt 19. syyskuuta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) lupaa tehdä kolmannen osapuolen sivuväliintulo Ukrainan Venäjää vastaan tekemässä valtiovalituksessa. Kolmansien osapuolten sivuväliintulot ovat hyödyllisiä, koska EIT saa niistä lisänäkemyksiä asiassa ratkaistaviin kysymyksiin. 

Valitus koskee Venäjän tekemiksi väitettyjä laajamittaisia ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia Ukrainan alueella Venäjän hyökkäyssodan aikana. Valitus on kansainvälisoikeudellisesti ja erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisalan suhteen merkittävä. Se käsittää useita perustavanlaatuisia kysymyksiä Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisesta konfliktitilanteessa.

YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) käsitellään puolestaan väitteitä joukkotuhonnasta Ukrainan nostaman kanteen perusteella. Suomella ja muilla YK:n joukkotuhontayleissopimuksen osapuolilla on oikeus osallistua asian käsittelyyn, koska siinä on kysymys yleissopimuksen tulkinnasta. Suomi jätti 21. syyskuuta väliintulojulistuksen, jossa se tuo esiin näkemyksiään Ukrainan kanteen kohteena olevien yleissopimuksen määräysten tulkinnasta.

”YK:n joukkotuhontayleissopimuksella ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella on keskeinen asema toisen maailmansodan jälkeisessä kansainvälisessä järjestelmässä ja ihmisoikeuksien suojelussa. Näiden sopimusten merkityksen vuoksi Suomi on päättänyt osallistua kahteen oikeudenkäyntiin, joissa käsitellään Venäjän hyökkäyssotaan liittyviä vakavia oikeudenloukkauksia”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto.    

Suomi jatkaa työtä kansainväliseen oikeuteen pohjautuvan kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. On välttämätöntä, että valtiot noudattavat YK:n peruskirjasta ja humanitaarisesta oikeudesta johtuvia velvoitteitaan, ja että ihmisoikeuksia suojellaan kaikissa tilanteissa. Valtioiden tulee pidättäytyä käyttämästä voimaa toisten valtioiden suvereenisuutta tai alueellista koskemattomuutta vastaan ja ratkaista mahdolliset riitaisuudet rauhanomaisin keinoin. 

Suomi pitää tärkeänä, että kansainvälisiä velvoitteita tulkitaan ja toteutetaan vilpittömässä mielessä ja että velvoitteiden loukkauksilla on seurauksensa.

Valtiot ovat perustaneet ja luovuttaneet toimivaltaa itsenäisille ja riippumattomille tuomioistuimille, kuten YK:n kansainvälinen tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kansainvälinen rikostuomioistuin. Suomi tukee näiden kaikkien toimintaa.          

Lisätietoja: 

  • Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: yksikönpäällikkö, valtionasiamies Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Krista Oinonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 0295 351 172.
  • Kansainvälinen tuomioistuin: yksikönpäällikön sijainen Tarja Långström, kansainvälisen oikeuden yksikkö, puh. 0295 351 445.
  • Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]