Kehityspoliittinen toimikunta kehottaa asettamaan kumppanimaiden tarpeet etusijalle
Tiedote 214/2008
11.6.2008
Kehityspoliittinen toimikunta toivoo Suomen kehityspolitiikalta jatkuvuutta, kokonaisvaltaisuutta ja kumppanimaiden omistajuuden edistämistä. Valtioneuvoston asettama kehityspoliittinen toimikunta luovutti Suomen kehityspolitiikkaa koskevan vuosiarvionsa tänään 11. kesäkuuta eduskunnalle ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle. Toimikunta pui arviossaan erityisesti käynnissä olevia muutoksia Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyön linjauksissa.
Hallituksen kehityspoliittinen ohjelma nostaa Suomen kehitysyhteistyön keskeiseksi tekijäksi suomalaisen lisäarvon eli asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntämisen. Toimeenpanossa on erityisesti keskitytty metsä- ja ympäristösektoriin. Kehityspoliittinen toimikunta näkee, että Suomessa on asiantuntemusta monilla kehitysmaille tärkeillä aloilla metsäsektorilta koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Suomen kehitysyhteistyön ensisijaiseksi lähtökohdaksi pitää kuitenkin ottaa vastaanottajamaiden kehitystarpeet pikemmin kuin kapeasti määritelty suomalainen lisäarvo.
"Suomen tulee pienenä avunantajana toimia yhteensopivasti muiden avunantajien kanssa ja toteuttaa kehitysyhteistyötään vastaanottajamaiden kanssa yhdessä suunnitellen. Näin käytetään suomalaisten veronmaksajien rahoja tarkoituksenmukaisesti ja tuloksellisesti", totesi Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen (kok).
Kehitysyhteistyötä tulee toimikunnan mukaan toteuttaa muun muassa laaja-alaisella ohjelma-avulla muiden avunantajien kanssa. Toteutuskeinona voi myös olla vastaanottajavaltioiden budjettien harkittu tukeminen, jotta nämä suoriutuvat valtiolle kuuluvista perustehtävistä. Yksittäisillä hankkeilla saatetaan tuoda lisäarvoa, mutta suomalaisen osaamisen viennin ei pitäisi olla hankkeiden toteuttamisen määräävänä motivaationa.
Ulkoministeriö on kevään 2008 aikana valmistellut kullekin Suomen pitkäaikaiselle yhteistyömaalle niin sanotun osallistumissuunnitelman. Suunnitelmia ei toistaiseksi ole julkistettu sen paremmin kumppanimaissa kuin Suomessakaan. Parlamentaariset päättäjät ja kehitysyhteistyötoimijat tarvitsevat kuitenkin oikeaa tietoa käydäkseen ajantasaista keskustelua kehitysyhteistyön suunnasta niin Suomessa kuin vastaanottajamaissakin.
Kehitysmaat ja avunantajat sopivat vuonna 2005 Pariisin julistuksessa yhteisistä keinoista lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta. Vastaanottajamaiden omistajuuden on oltava keskeisenä periaatteena. Avunantajien pitää myös yhtenäistää käytäntöjään ja välttää päällekkäistä toimintaa. Suomen tulee edistää aktiivisesti avun tuloksellisuutta lisääviä käytäntöjä Euroopan unionin kehityspolitiikassa.
Kansainvälisten monenvälisten kanavien kautta annettava apu tulee keskittää järjestöjen perusrahoitukseen. Korvamerkitsemällä varoja tiettyihin tarkoituksiin tai antamalla varoja erityistarkoituksiin perustettuihin rahastoihin saatetaan heikentää avun kustannustehokkuutta ja luoda päällekkäisiä rakenteita.
Kehityspoliittisia tavoitteita on ajettava myös kehitysyhteistyön ulkopuolella
Yksinomaan kehitysyhteistyöllä ei saavuteta köyhyyden vähentämistavoitteita. Toimikunta esittää, että hallitus huomioi määrätietoisesti kehityspolitiikan tavoitteet myös muilla politiikan sektoreilla. Hallitusohjelman ja kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti nämä ovat kauppa-, ympäristö-, maaseutu- ja maahanmuuttopolitiikka.
Toimikunta nostaa esiin myös turvallisuuspolitiikan ja kehityksen välisen vuorovaikutussuhteen.
Kehityspoliittista tietoisuutta on syytä pyrkiä lisäämään suomalaisessa yhteiskunnassa; tässä suomalaisilla kansalaisjärjestöillä ja niiden kumppanijärjestöillä etelässä on keskeinen rooli. Suomalaisten ja kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen rahoitusosuus kehitysyhteistyövaroista tulisikin pitää ennallaan.
Kehityspoliittinen toimikunta
Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston 1.10.2007 asettama neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on eri politiikanalojen johdonmukaisuuden edistäminen maailmanlaajuisten kehitystavoitteiden kanssa. Toimikunnan puheenjohtaja on erityisasiantuntija Nina Suomalainen (kok.) Toimikuntaan kuuluu 21 jäsentä kaikista parlamentaarisista puolueista sekä etujärjestöistä, kansalaisjärjestöistä ja tutkimuslaitoksista. Toimikunta antaa eduskunnalle ja valtioneuvostolle vuosittain arvionsa Suomen kehityspolitiikan tilasta.
Lisätietoja: Nina Suomalainen, Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, puh. 040 357 6241, ja Juha Vuorenkoski, Kehityspoliittisen toimikunnan vt. pääsihteeri, puh. 040 357 6269
- Suomen kehityspolitiikan tila 2008 -arvio(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Ministeri Paavo Väyrysen puhe Kehityspolitiikan sisältö ja muodot -seminaarissa(Linkki toiselle web-sivustolle.)