Kehityspoliittinen toimikunta: Hallitus kantamaan vastuuta globaalista kehityksestä vuonna 2006
Tiedote
8.3.2006
Tuleva vuosi määrittää minkälaisen arvosanan Matti Vanhasen hallitus saa toiminnastaan globaalin kehityksen edistäjänä. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden myötä Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa konkreettisten muutosten aikaansaamiseen globaalin köyhyyden vähentämiseksi. Kehityskysymykset ovat keskeisinä esillä vuonna 2006 niin EU:n ulkosuhteita ja YK:n uudistuksia kehitettäessä kuin Maailman kauppajärjestön "kehitysagenda"-neuvotteluja viimeisteltäessä. Suomi on vastuullisessa asemassa myös Maailmapankin ja Kansainvälisen rahoituslaitoksen (IMF) johtokunnissa. Suomen on otettava aktiivinen ja globaalia vastuuta kantava rooli kansainvälisen politiikan foorumeilla.
Kansallinen päätös kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta vaikuttaa puheenjohtajan uskottavuuteen toimia kehitysnäkökulman edistäjänä. Hallituksen on maaliskuussa päätettävä Suomen määrärahojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Luopuminen sovitusta kehitysyhteistyön määrärahojen kasvutahdista vesittäisi myös EU:n yhteisen sitoumuksen rahoituksesta köyhyyden vähentämiseen.
Näin todetaan kehityspoliittisen toimikunnan toisessa ”Suomen kehityspolitiikan tila” –lausunnossa, joka luovutettiin tänään 8.3.2006 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäelle. Toimikunta antaa kattavan yksimielisen lausuntonsa vuosittain valtioneuvoston pyynnöstä. Tänä vuonna lausunto käy läpileikkaavasti läpi EU:n roolia Suomen kehityspolitiikassa.
Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan kehityskysymykset mielletään Suomessa nykyisin hyvin osaksi yleistä ulko- ja jopa sisäpolitiikkaa. Vuonna 2005 tietoisuus poliittisten päätösten yhteydestä köyhien maiden kehitykseen on parantunut: Suomen ensimmäinen kauppapoliittinen ohjelma sisältää kattavasti kehitysnäkökulman ja maahanmuuttopoliittisen ohjelmaesityksessä työvoiman rekrytoinnin vaikutukset köyhien maiden kehitykseen ovat mukana. Jotta toimenpiteet tukisivat köyhyyden vähentämistä, on Suomen toimittava aktiivisesti EU-tasolla, sillä juuri EU:ssa tehtävillä päätöksillä on vaikutusta köyhien tilanteeseen.
Toimikunta muistuttaa, että kaikkien valtioiden, myös Suomen, on panostettava voimakkaammin YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi. Köyhyydellä on selvä yhteys ihmisoikeuksien toteutumiseen ja vakauteen, kuten YK:n huippukokouksessa syyskuussa vahvistettiin. Eriarvoisuus ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttamisen vaikeus korostuvat nykypäivän ongelmina. Alle dollarilla päivässä elävien ja aliravittujen osuus on Afrikassa ja Etelä-Aasiassa lisääntynyt. Tavoite tyttöjen ja poikien tasa-arvoisesta peruskoulun käymisestä on jäänyt kaikkialla saavuttamatta.
Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston asettama Suomen kehityspolitiikan neuvoa-antava elin. Sen jäsenet edustavat poliittisia puolueita, etu- ja kansalaisjärjestöjä sekä akateemista maailmaa. Toimikunnan keskeiset tavoitteet ovat varmistaa YK:n vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien kansallinen toimeenpano sekä huolehtia kehitysnäkökulman paremmasta huomioonottamisesta valtioneuvoston keskeisissä päätöksissä.
Lisätietoja: puheenjohtaja Gunvor Kronman, puh. 040 7451 738, pääsihteeri Suvi Virkkunen, puh. 040 8359 614, www.kehityspoliittinentoimikunta.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)