Siviilivalmius – yhteiskunnan kriisinsietokyvyn perusta

Suomi osallistuu aktiivisesti Naton siviilivalmiusyhteistyöhön. Kuva: Nato
  • Siviilivalmius on yhteiskunnan kriisitilanteen toimintakyvyn edellytys
  • Hybridiuhat korostavat siviilivalmiuden tärkeyttä
  • Suomen kokonaisturvallisuutta vahvistetaan kansainvälisellä yhteistyöllä

Siviilivalmiudella tarkoitetaan kykyä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, väestön perushuolto ja valtion toimintakyky kriisitilanteessa, sekä tuki puolustusvoimille näiden sodanajan tehtävissä. Resilienssi eli yhteiskunnan yleinen kriisinsietokyky kuvastaa kansakuntien kykyä vastustaa epäsymmetristä painostusta ja hybridisodankäynnin muotoja, tavanomaisia sotilaallisia uhkia kuitenkaan unohtamatta. Resilienssikäsite kattaa huoltovarmuuden, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen, väestösuojelun, pelastustoimen ja strategisen viestinnän.

Suomi kehittää kansallista kriisinsietokykyään laaja-alaisesti. Turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaaviin tai niihin haitallisesti vaikuttaviin tilanteisiin varaudutaan ja valmistaudutaan ennakolta, jotta haitat voidaan ennakoida tai torjua. Naton kanssa tehtävä siviilivalmiusyhteistyö antaa Suomelle tilaisuuden tarkastella omien järjestelmien toimivuutta uusien turvallisuusuhkien valossa, osana eurooppalaista ja euro-atlanttista turvallisuusjärjestelmää.

Natolla on jo kylmän sodan ajoilta nk. siviilivalmiussuunnittelukyky (Civil Emergency Planning). Tiedonvaihdon ja minimistandardien avulla  tuetaan maiden suunnitelmia elintärkeiden toimintojensa ylläpitämisessä kriisitilanteissa.  Näihin toimintoihin kuuluu meri-, maa- ja ilmakuljetukset, teollisuushuolto ja viestintäpalvelut, lääkintä- ja elintarvikehuolto sekä pelastustoimi.