Suomen edustusto Natossa hoitaa Suomen suhteita Natoon rauhankumppanuuden puitteissa ja toimii linkkinä kansallisen viranomaisten ja Naton välillä. 

Naton ulkoministerikokouksessa keskusteltiin Venäjästä ja reflektoitiin Naton tulevaisuutta

Naton ulkoministerikokouksessa keskusteltiin Venäjästä ja reflektoitiin Naton tulevaisuutta

Naton ulkoministerit tapasivat kaksipäiväisessä kokouksessa 23. – 24.3.2021. Kokouksen aiheina olivat NATO 2030 –reflektioprosessi, Venäjä, Afganistan sekä eteläinen naapurusto. Suomi oli yhdessä Ruotsin sekä EU:n kanssa kutsuttu mukaan toisen kokouspäivän Venäjää koskevaan istuntoon. Suomea edusti kokouksessa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Liittokunnan poliittisen roolin vahvistaminen

Naton ulkoministerikokous järjestettiin pitkästä aikaa fyysisenä kokouksena videokonferenssin sijaan. Ulkoministerit matkasivat kokouspaikalle Brysseliin, jossa ensiesiintymisensä teki myös Yhdysvaltojen tuore ulkoministeri Blinken. Ensimmäisenä agendalla oli keskustelu NATO 2030 –reflektioprosessista, joka tähtää liittokunnan poliittisen roolin vahvistamiseen. Pääsihteeri Jens Stoltenberg piti oman tiedotustilaisuutensa saman viikon maanantaina, jossa hän alleviivasi rohkean ja kunnianhimoisen liittoutuman tärkeyttä vaarallisen maailmantilanteen vuoksi. Tähän liittyen hän mainitsi Venäjän destabiloivat toimet, terrorismin uhan, kyberhyökkäykset, Kiinan sekä ilmastonmuutoksen.

Stoltenbergin mukaan ministerit ilmaisivat vahvan tukensa kunnianhimoiselle 2030 –aloitteelle. Kokouksessa pöydällä oli myös yhteisrahoituksen (common funding) käyttäminen Naton pelotteeseen ja puolustukseen, johon pääsihteeri ehdotti merkittävää korotusta. Ministerit keskustelivat asiasta, kuitenkin tällä kertaa ilman konkreettisia lukuja. Keskustelut rahoituksesta jatkuvat Naton seuraavassa huippukokouksessa. Ministerit keskustelivat myös resilienssistä, teknologisen etumatkan säilyttämisestä sekä toivottivat myös tervetulleeksi ajatuksen Naton strategisen konseptin päivittämisen.

Stoltenberg korosti myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin puuttumisen tärkeyttä. Ministerit ottivatkin ensimmäiset askeleet hyväksymällä raportin ilmastonmuutoksen seurauksista turvallisuudelle, sekä keskustelivat miten ottaa tässä asiassa globaalimpi näkökulma.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ja suurlähettiläs Klaus Korhonen kokouspaikalla. 

Nato jatkaa kahden raiteen lähestymistapaansa Venäjän kanssa

Kumppanimaat Suomi ja Ruotsi sekä EU:n korkea edustaja osallistuivat kutsusta mukaan toisen kokouspäivän Venäjää koskevaan osioon. Pääsihteeri Stoltenberg korosti omassa lehdistötilaisuudessaan Venäjän jatkavan rauhanomaisten mielenilmaisujen tukahduttamista kotimaassa ja aggressiivista käytöstään ulkomailla. Esimerkkeinä Venäjän toimista ovat pääsihteerin mukaan kyberhyökkäykset, vaaleihin vaikuttaminen ja demokratian heikentäminen. Liittoutuma jatkaa kahden raiteen lähestymistapaansa Venäjän kanssa, jossa yhdistyvät uskottavat pelotteet sekä rakentava dialogi. Ministerit keskustelivat myös asevalvonnasta, ja Stoltenbergin mukaan Naton jäsenet toivottivat tervetulleeksi New START -sopimuksen jatkon.

Afganistan ja eteläiset kumppanit

Liittolaiskonsultaatiot liittyen Afganistanin tilanteeseen ja siellä olevaan sotilaalliseen läsnäoloon jatkuvat. Ministerit eivät tehneet lopullista päätöstä joukkojen sijoituksesta (Natolla on noin 10 000 sotilasta Afganistanissa), mutta Nato varmisti tekevänsä kaikkensa joukkojen turvallisuuden takaamiseksi. Ministerit alleviivasivat tukensa myös rauhanneuvotteluille.

Edustusto sosiaalisessa mediassa