Ajankohtaista

EU:n ja Naton johto allekirjoitti kohta kolme vuotta sitten historiallisen poliittisen julistuksen, jossa ilmaistiin tarve ja halu järjestöjen strategiselle kumppanuudelle ja yhteistyön tiivistämiselle. Yhteistyön konkretisoimiseksi määriteltiin seitsemän keskeistä yhteistyöaluetta, joiden osalta myöhemmin sovittiin yhteensä 74:stä toimenpiteestä.

Seitsemänkymppisiään juhliva liittokunta on yhä elinvoimainen huolimatta siitä, että epäilyjä sen kestokyvystä on esitetty läpi historian. Naton perusfundamentit: tehtävät ja alueellinen kattavuus, eivät ole muuttuneet, vaikka tehtävien painopisteet ja maantieteellinen toiminta-alue ovatkin luontevasti vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Suomen Nato-edustustossa käy vuosittain kymmeniä vierasryhmiä. Välillä esityksen jälkeen vierasryhmästä kuuluu kysymys: ”Mutta millaista Natossa on oikein työskennellä naisena?”. Kysymys on päässyt yllättämään, sillä Nato-edustuston virkamiehistä suurlähettiläs, hänen sijaisenaan toimiva ministerineuvos, puolustusasiainneuvos ja toinen ulkoasiainsihteeri eli allekirjoittanut ovat naisia.

Nato laajentaa parhaillaan Irakin puolustus- ja turvallisuuskapasiteetin kehittämistoimintaansa koulutusoperaatioksi. Varsinainen päätös operaation perustamisesta tehtiin Naton huippukokouksessa Brysselissä heinäkuussa 2018.

Naton puolustusministerikokous järjestettiin 13.-14.2.2019 Naton päämajassa Brysselissä. Kokouksessa puolustusministerit käsittelivät kiireellisiä turvallisuushaasteita, joista suurimman huomion vei keskimatkan ohjuksia koskevan INF-sopimuksen tulevaisuus. Suomi oli kutsuttu kokouksen Euroopan unionin ja Naton yhteistyötä käsittelevään työosioon yhdessä Ruotsin ja EU:n korkean edustajan kanssa. Suomea kokouksessa edusti puolustusministeri Jussi Niinistö.

Eero Kytömaa saapui perheineen Brysseliin kolme vuotta sitten, kun mielenkiintoinen työ siviilivalmiuden kansallisena asiantuntijana Naton kansainvälisessä sihteeristössä alkoi. Vuoden 2014 turvallisuustilanteen muutos on vaikuttanut merkittävästi myös Kytömaan työnkuvaan. Ennestään sisäministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta tutut valmius- ja varautumisasiat ovat saaneet lisäperspektiiviä turvallisuusasioiden raskassarjalaisten kanssa työskennellessä.

Supporting international security and stability is a foreign policy priority for Finland. By providing continued financial assistance to NATO Trust Fund projects, Finland supports NATO’s efforts to project stability in the Eastern and Southern neighborhoods. In 2018, Finland is stepping up its support to NATO Trust Funds.

Naton ulkoministerikokous järjestettiin 4.-5.12.2018 Naton päämajassa Brysselissä. Ulkoministerit keskustelivat laaja-alaisesti transatlanttisesta turvallisuudesta. Keskustelut painottuivat kuitenkin Venäjän viimeaikaisiin toimiin Asovanmerellä ja keskimatkan ohjuksia koskevan sopimuksen tulevaisuuteen. Suomi oli kutsuttu kokouksen Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota käsittelevään osioon, jossa Suomea edusti ulkoministeri Timo Soini.

Just as hybrid threats exploit the synergy of diverse actors and activities, so should our hybrid defences. Since 2016, NATO and the European Union have identified countering hybrid threats as a priority for cooperation. The new European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats (Hybrid COE) in the Finnish capital Helsinki plays a unique role in facilitating this cooperation.

Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Christian Fjäder vieraili Naton päämajassa lokakuussa. Fjäder osallistui Suomen kumppanimaakuulemiseen, missä hän esitteli Suomen kansallista huoltovarmuustyötä osana hybridiuhkiin varautumista. Tapaamisten lomassa Fjäder ehti kertoa myös Suomen aktiivisesta ja kansainvälisestä roolista siviilivalmiuden kehittämisessä.