Ajankohtaista

Naton ulko- ja puolustusministerit kokoustivat virtuaalisesti 2.6.2021. Kokouksen pääaiheena oli kesäkuun puolessavälissä järjestettävän Nato-huippukokouksen valmistelut. Ministerit keskustelivat myös muista ajankohtaisista aiheista, kuten Valko-Venäjästä ja Afganistanista. Suomi ei tällä kertaa osallistunut kokoukseen.

Suomen hallitus perusti kansainvälisen tasa-arvopalkinnon vuonna 2017 Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Sen tavoitteena on tukea sukupuolten välisen tasa-arvon maailmanlaajuista kehitystä sekä pitää yllä tasa-arvokeskustelua. Palkinnonsaajaa voi ehdottaa 16.5.2021 asti.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kävi illalla 7.4.2021 kahdenvälisen puhelinkeskustelun Yhdysvaltain uuden puolustusministerin, Lloyd Austinin kanssa.

Naton ulkoministerit tapasivat kaksipäiväisessä kokouksessa 23. – 24.3.2021. Kokouksen aiheina olivat NATO 2030 –reflektioprosessi, Venäjä, Afganistan sekä eteläinen naapurusto. Suomi oli yhdessä Ruotsin sekä EU:n kanssa kutsuttu mukaan toisen kokouspäivän Venäjää koskevaan istuntoon. Suomea edusti kokouksessa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen maanantaina 22.3. Brysselissä. Kokouksen pääaiheita ovat EU:n eteläinen naapurusto, Turkki ja keskustelu YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet´n kanssa. Ministeri Haavisto osallistuu Brysselissä myös Naton ulkoministerikokoukseen 24. maaliskuuta.

Naton pelotteen ja puolustuksen (deterrence and defence) kehittäminen on fraasi, jonka sisään voi niputtaa valtavan määrän poliittisia tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä. Vuoden 2014 Krimin valtaamisen aiheuttaman herätyksen jälkeen lausuma on saanut yhä enemmän todellista sisältöä, jonka merkitys voi kuitenkin jäädä asiaan vihkiytymättömälle varsin ontoksi. Erityisesti pelotteen merkitys jää helposti vaille ansaitsemaansa huomiota, ja onkin paikallaan analysoida, mitä kaikkea se pitää sisällään.

Kulunut kevät ja kesä on ollut monin tavoin yllätyksellinen ja poikkeava. Nato organisaationa ei ole koronakriisin osalta kaikkein keskeisin toimija, mutta tällä koko maailmaa koskettavalla kriisillä on vaikutuksia myös Naton toimintaan. Yksi vaikutus liittyy Naton työhön puolustusmateriaalialalla. Toimiva ja kilpailukykyinen puolustusteollisuus on osa puolustuskyvyn rakentamista ja uskottavaa puolustuskykyä. Naton näkökulmasta on tärkeää, että sen jäsenmailla on tarvittava kyky myös tältä osin. Sotilaalliset suorituskyvyt on kokonaisuus, jonka keskeisiä osia ovat osaavien ja koulutettujen joukkojen ohella toimiva ja ajantasainen puolustusmateriaali sekä johtamisjärjestelmät. Sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta Natolle on myös merkittävää, mistä ajantasainen puolustusmateriaali on hankittu. Useat Nato-maat pitävät erityisen tärkeänä, että niillä on kriittisten suorituskykyjen osalta oma ja kilpailukykyinen puolustusteollisuus.

Eversti Tommi Haapala on uransa aikana työskennellyt Suomen Nato-edustustossa kaksi kertaa. Vuosina 2006-2009 apulaissotilasedustajana ja viimeiset kolme vuotta sotilasedustajan sijaisena. Haapalan ensimmäisellä komennuksella Naton toiminnan painopistealueet olivat hyvin toisenlaiset kuin tänä päivänä. Reilut kymmenen vuotta sitten liittokunta painotti kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita, nykyään liittokunnan prioriteetiksi on palannut oman alueen pelotteen ja puolustuksen kehittäminen. Vaikka Naton suhteessa kumppanuusyhteistyöhön on tapahtunut muutoksia, niin Suomen kanssa tehdään edelleen tiivistä ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä.

Naton puolustusministerit tapasivat kaksipäiväisessä videokokouksessa 17.-18.6.. Kokouksessa keskusteltiin liittokunnan toimista Venäjän kasvavaan ohjusuhkaan vastaamiseksi, koronapandemian toiseen aaltoon varautumisesta sekä Afganistanin ja Irakin operaatioista. Suomi oli kutusuttu mukaan toisen kokouspäivän COVID19-osioon yhdessä Ruotsin, Australian ja Euroopan unionin korkean edustajan kanssa. Suomea kokouksessa edusti puolustusministeri Antti Kaikkonen.