Ajankohtaista

Kulunut kevät ja kesä on ollut monin tavoin yllätyksellinen ja poikkeava. Nato organisaationa ei ole koronakriisin osalta kaikkein keskeisin toimija, mutta tällä koko maailmaa koskettavalla kriisillä on vaikutuksia myös Naton toimintaan. Yksi vaikutus liittyy Naton työhön puolustusmateriaalialalla. Toimiva ja kilpailukykyinen puolustusteollisuus on osa puolustuskyvyn rakentamista ja uskottavaa puolustuskykyä. Naton näkökulmasta on tärkeää, että sen jäsenmailla on tarvittava kyky myös tältä osin. Sotilaalliset suorituskyvyt on kokonaisuus, jonka keskeisiä osia ovat osaavien ja koulutettujen joukkojen ohella toimiva ja ajantasainen puolustusmateriaali sekä johtamisjärjestelmät. Sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta Natolle on myös merkittävää, mistä ajantasainen puolustusmateriaali on hankittu. Useat Nato-maat pitävät erityisen tärkeänä, että niillä on kriittisten suorituskykyjen osalta oma ja kilpailukykyinen puolustusteollisuus.

Eversti Tommi Haapala on uransa aikana työskennellyt Suomen Nato-edustustossa kaksi kertaa. Vuosina 2006-2009 apulaissotilasedustajana ja viimeiset kolme vuotta sotilasedustajan sijaisena. Haapalan ensimmäisellä komennuksella Naton toiminnan painopistealueet olivat hyvin toisenlaiset kuin tänä päivänä. Reilut kymmenen vuotta sitten liittokunta painotti kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita, nykyään liittokunnan prioriteetiksi on palannut oman alueen pelotteen ja puolustuksen kehittäminen. Vaikka Naton suhteessa kumppanuusyhteistyöhön on tapahtunut muutoksia, niin Suomen kanssa tehdään edelleen tiivistä ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä.

Naton puolustusministerit tapasivat kaksipäiväisessä videokokouksessa 17.-18.6.. Kokouksessa keskusteltiin liittokunnan toimista Venäjän kasvavaan ohjusuhkaan vastaamiseksi, koronapandemian toiseen aaltoon varautumisesta sekä Afganistanin ja Irakin operaatioista. Suomi oli kutusuttu mukaan toisen kokouspäivän COVID19-osioon yhdessä Ruotsin, Australian ja Euroopan unionin korkean edustajan kanssa. Suomea kokouksessa edusti puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Naton ylimääräinen puolustusministerikokous järjestettiin suojatulla videoyhteydellä 15. huhtikuuta. Kokouksen tarkoituksena oli keskustella liittokunnan toimista koronaviruspandemiaan vastaamisessa. Naton jäsenmaiden lisäksi liittokunnan läheiset kumppanimaat Suomi ja Ruotsi sekä Euroopan unioni oli kutsuttu mukaan kokoukseen. Suomea kokouksessa edusti ministeri Antti Kaikkonen.

Naton puolustusministerit tapasivat vuoden ensimmäisessä puolustusministerikokouksessa 12. ja 13. helmikuuta liittokunnan päämajassa Brysselissä. Kokouksessa keskusteltiin laajasti eri turvallisuuden osa-alueista, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteesta, Euroopan Unionin ja Naton välisestä yhteistyöstä sekä Afganistanin kriisinhallintaoperaation tulevaisuudesta. Suomi oli kutsuttu mukaan ensimmäisen kokouspäivän työillalliselle sekä Afganistanin Resolute Support -operaatiota koskevaan osioon. Suomea kokouksessa edusti puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Naton puolustusministerikokous järjestettiin 24.-25.10. Naton päämajassa Brysselissä. Kokouksessa käsiteltiin laajoja turvallisuusaiheita, joista Koillis-Syyrian kriisi vei suurimman mediahuomion. Lisäksi kokouksen aikana käsiteltiin hybridiuhkia, pelotteen ja puolustuksen kehittämistä, taakanjakoa ja Afganistanin tilannetta. Suomi oli kutsuttu kokouksen hybridiuhkia ja kriisinsietokykyä käsittelevälle työillalliselle yhdessä Ruotsin ja Euroopan Unionin edustajan kanssa sekä Afganistanin Resolute Support -operaatiota koskevaan osioon. Suomea kokouksessa edustivat puolustusministeri Antti Kaikkonen ja suurlähettiläs Klaus Korhonen.

Kun Piritta Asunmaa saapui Brysseliin vuonna 2005, oli sekä kaupunki mutta erityisesti Euroopan turvallisuustilanne hyvin toisenlainen kuin nykyään. Vuosia Brysselissä on ehtinyt kertyä yhteensä kaksitoista, joiden aikana Asunmaa on edustanut Suomea suurlähettiläänä niin EU:n turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa kuin Natossa. Lisäksi hän on toiminut Suomen Nato-edustustossa myös suurlähettilään sijaisena.

EU:n ja Naton johto allekirjoitti kohta kolme vuotta sitten historiallisen poliittisen julistuksen, jossa ilmaistiin tarve ja halu järjestöjen strategiselle kumppanuudelle ja yhteistyön tiivistämiselle. Yhteistyön konkretisoimiseksi määriteltiin seitsemän keskeistä yhteistyöaluetta, joiden osalta myöhemmin sovittiin yhteensä 74:stä toimenpiteestä.

Seitsemänkymppisiään juhliva liittokunta on yhä elinvoimainen huolimatta siitä, että epäilyjä sen kestokyvystä on esitetty läpi historian. Naton perusfundamentit: tehtävät ja alueellinen kattavuus, eivät ole muuttuneet, vaikka tehtävien painopisteet ja maantieteellinen toiminta-alue ovatkin luontevasti vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Suomen Nato-edustustossa käy vuosittain kymmeniä vierasryhmiä. Välillä esityksen jälkeen vierasryhmästä kuuluu kysymys: ”Mutta millaista Natossa on oikein työskennellä naisena?”. Kysymys on päässyt yllättämään, sillä Nato-edustuston virkamiehistä suurlähettiläs, hänen sijaisenaan toimiva ministerineuvos, puolustusasiainneuvos ja toinen ulkoasiainsihteeri eli allekirjoittanut ovat naisia.