Ulkoministeri Soini: "Suomen osallistuminen Naton ministerikokouksiin on hyödyllistä"
Ulkoministeri Timo Soini osallistui Naton ulkoministerikokouksen Venäjää käsitelleelle työlounaalle Brysselissä 31.3.2017. Kokoukseen oli kutsuttu Naton jäsenmaiden lisäksi EU:n korkea edustaja, Federica Mogherini, ja kumppanimaista Suomi ja Ruotsi.
Kokouksen jälkeen ulkoministeri Soini kertasi sen keskeistä antia ja vastasi kysymyksiin Suomen Nato-yhteistyöstä. "Kokous oli Suomen tavoitteiden kannalta onnistunut. Saimme tuotua esiin Suomen näkemyksiä Venäjästä ", ulkoministeri kommentoi. "Kokous vahvisti Naton, Suomen ja Ruotsin niin sanotun 28+2-yhteistyön jatkumista myös ulkoministeritasolla. Lisäksi kokous tarjosi meille hyvän mahdollisuuden keskustella yhteisestä turvallisuusympäristöstä Yhdysvaltojen uuden ulkoministerin kanssa", ministeri Soini jatkaa. Kokouksen yhteydessä ulkoministerit Soini ja Tillerson pääsivätkin esittäytymään toisilleen. "Tästä on hyvä lähteä jatkamaan yhteistyötä", ulkoministeri Soini toteaa ensitapaamisesta.
Suomi kutsuttiin ulkoministerikokouksen Venäjää käsittelevään lounaskeskusteluun yhdessä Ruotsin ja EU:n kanssa. Mihin Naton Venäjä-politiikka perustuu?
"Nato päätti viime kesänä Varsovan huippukokouksessaan jatkaa kahden raiteen politiikkaa suhteessa Venäjään", ulkoministeri Soini aloittaa. "Ensimmäinen raide tarkoittaa sitä, että Nato huolehtii uskottavasta puolustuksesta. Tähän tavoitteeseen liittyy myös Naton läsnäolon vahvistaminen Itämeren alueella. Toisella raiteella Nato pyrkii ylläpitämään vuoropuhelua Venäjän kanssa. Nato-Venäjä-neuvosto kokoontui viimeksi eilen ja esillä olivat myös riskien välttämiseen liittyvät kysymykset Itämeren alueella", ulkoministeri jatkaa. "Turvallisuus ja dialogi ovat Suomelle tärkeitä näkökulmia Itämerestä keskusteltaessa. Suomi on ollut aloitteellinen Itämeren ilmailuturvallisuuteen liittyvän vuoropuhelun edistämisessä, mistä olemme saaneet kiitosta myös Naton piirissä".
Suomen yhteistyö Naton kanssa on lisääntynyt viime vuosina. Miltä Suomen ja Naton kumppanuus näyttää tällä hetkellä?
"Kumppanuusyhteistyö on nykyään varsin monipuolista ja läheistä. Sen kehittämiselle on vuosien aikana ollut molemminpuolista tilausta", ulkoministeri toteaa. "Tähän kehitykseen ovat viime vuosina vaikuttaneet osaltaan muutokset yhteisessä turvallisuusympäristössämme Itämeren alueella mutta myös laajemmin. Esimerkiksi eteläisen naapuruston haasteet ja terrorismin torjunta ovat tärkeitä yhteisiä haasteita", ministeri Soini jatkaa.
"Yhteistyö Naton kanssa on olennaista Suomen sotilaallisten suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämisen kannalta. Kriisinhallinnan ohella myös yhteinen harjoitustoiminta tukee tätä tavoitetta", ulkoministeri Soini toteaa. Sotilaallisten suorituskykyjen lisäksi ulkoministeri korostaa Suomen ja Naton välisen kumppanuusyhteistyön laaja-alaisuutta: "Kokonaisturvallisuuteen liittyvät teemat, kuten kyberpuolustus, siviilivalmiudet ja hybridiuhkiin vastaaminen, ovat korostuneet viime vuosina. Suomella on näissä kysymyksissä kansainvälisesti aktiivinen rooli. Esimerkiksi Helsinkiin perustettava hybridiuhkien osaamiskeskus tukee EU:n ja Naton yhteistyötä".
Tiivistyneen kumppanuusyhteistyön kehittyessä ulkoministeri Soini nostaa esiin myös perinteisemmän yhteistyön kriisinhallinnan saralla Länsi-Balkanilla ja Afganistanissa. "Vierailuni Afganistanissa viime vuonna vahvisti käsitystä siitä, että maan turvallisuustilanne on vielä kaukana vakaasta. Suomen jatkuvaa panosta tarvitaan siten edelleen myös perinteisessä kriisinhallinnassa", ulkoministeri linjaa.