Turvallisuuden raskassarjalainen - kolme vuotta Naton sihteeristössä

Turvallisuuden raskassarjalainen - kolme vuotta Naton sihteeristössä

Eero Kytömaa saapui perheineen Brysseliin kolme vuotta sitten, kun mielenkiintoinen työ siviilivalmiuden kansallisena asiantuntijana Naton kansainvälisessä sihteeristössä alkoi. Vuoden 2014 turvallisuustilanteen muutos on vaikuttanut merkittävästi myös Kytömaan työnkuvaan. Ennestään sisäministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta tutut valmius- ja varautumisasiat ovat saaneet lisäperspektiiviä turvallisuusasioiden raskassarjalaisten kanssa työskennellessä.

Kytömaa on toinen Suomen Naton sihteeristöön lähettämästä kansallisesta asiantuntijasta. Hän työskentelee siviilivalmiusasioiden parissa, jotka koostuvat pääasiassa varautumis- ja valmiussuunnittelusta. Kun Kytömaata pyytää kertomaan omasta työstään, vastaus tulee napakasti.

-Ytimen hommaa.

Kun Kytömaa aloitti työssään, oli transatlanttinen turvallisuustilanne jo muuttunut. Ukrainan kriisi oli alkanut pari vuotta aiemmin, minkä seurauksena Nato jäädytti käytännön yhteistyön Venäjän kanssa kokonaan. Poliittista dialogia puolustusliitto on käynyt Nato­­–Venäjä-neuvostossa taas vuodesta 2016 lähtien.  Kytömaan mukaan muuttunut turvallisuustilanne on vaikuttanut merkittävästi myös hänen työhönsä, sillä suurin osa Naton toiminnasta alkoi jälleen keskittyä liittokunnan puolustamiseen ja jäsenmaiden valmius- ja varautumistoimien tukemiseen. Kytömaan työssä se on tarkoittanut valtionhallinnon jatkuvuudenhallinnan varmistamista kriittisillä siviilisektoreilla.

Nato toiminta on siviilipuolella suuntautunut yhteiskuntien kriisinkestävyyteen. Liittokunta on määritellyt toimintansa kannalta keskeiset siviilisektorit sekä toiminnot, jotka jäsenmaiden on pystyttävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Toinen merkittävä muutos on Kytömaan mukaan ollut fokuksen siirtyminen kapeasta pelastuspalvelusta laaja-alaiseen siviilipuolen varautumiseen.

NATO
Eero Kytömaa työskenteli kolme vuotta Naton päämajassa.
Eero Kytömaa työskenteli kolme vuotta Naton päämajassa.

Yhteiset intressit, Suomen ja Naton etu

Suomi tekee Naton kanssa erittäin tiivistä yhteistyötä, mutta kansalliset asiantuntijat toimivat aina Naton johdon alla ja edustavat Natoa. Suomelle Naton rakenteissa työskentelevien suomalaisvirkamiesten merkitys on suuri. Kytömaa nostaa esimerkiksi Itämeren yhteisen turvallisuusarviointityön, jota Nato tekee yhdessä Suomen ja Ruotsin kanssa.

-Natossa työskentelevät virkamiehet eivät raportoi Suomelle, mutta tietysti kansallisten asiantuntijoiden lähettäminen sihteeristörakenteeseen pitkällä aikavälillä auttaa Suomea saamaan laajempaa ymmärrystä tapahtumista ja sitä myöden kehittää omaa tilannekuvaansa – ja tietysti yhteistyötä Naton kanssa. Henkilöstöosaamisen jatkuvuudenhallintaan olisikin hyvä panostaa kotimaassa, kun lähetetyt asiantuntijat aikanaan palaavat työpaikoilleen.

Sihteeristössä työskennellessä oppii Kytömaan mukaan näkemään trans-atlanttisen turvallisuusyhteistyön kokonaisuuden sekä Naton että Suomen osalta. Tämä tarkoittaa myös niitä asioita, joista kumppanimaat on rajattu ulkopuolelle.

-Kun on mukana valmistelemassa Naton strategisia varautumisasiakirjoja, hahmottaa kokonaisuuden ja ymmärtää kontekstin paremmin myös Suomen kannalta, Kytömaa täsmentää.

Erinomainen työyhteisö

Naton sihteeristö ja jäsenmaat muuttivat uuteen päämajaan viime keväänä. Uusissa tiloissa työskentelee yhteensä yli neljätuhatta henkilöä. Vierailijoitakin käy useita satoja päivässä. Kiireisestä arjesta huolimatta Naton työkulttuuri saa Kytömaalta kiitosta.

-Kaikki työntekijät ovat huippuosaajia. Täällä on tekemisen meininki ja asiat tehdään hyvällä dynamiikalla.

Vaikka Suomi ei ole Naton jäsenmaa, ei Kytömaa ole koskaan kokenut suomalaisuuttaan ongelmana Naton sihteeristössä työskennellessään. Päinvastoin, suomalaisten työntekijöiden ja Suomen osaaminen on tiedossa. Kytömaan mukaan varsinkin Suomen huoltovarmuusorganisaatiota sekä kokonaisturvallisuuden toimintamallia arvostetaan kovasti.

-Täällä jokainen edustaa tekemäänsä työtä. Minulle ei ole näkynyt ikinä, että suomalaisuuteni olisi ollut negatiivinen asia.

Työnsä huippuhetkiä Kytömaan ei tarvitse kauaa miettiä.

-Parasta on ollut, kuin laatimiani asiakirjoja on käsitelty Naton neuvostossa ja on itse päässyt kuuntelemaan lähettiläiden keskustelua aiheesta. Muutamat dokumentit ovat myös päätyneet ministerikokousten asialistalle.