Synergiaetuja puolustusmateriaaliyhteistyöllä

Natossa tehdään monipuolista puolustusmateriaaliyhteistyötä tutkimuksen, kehityksen ja tuotannon saralla. Tavoitteena on edistää monikansallista yhteistyötä ja tehostaa liittokunnan suorituskykyä sen nykyisissä ja tulevissa operaatioissa. Naton puolustusmateriaaliyhteistyö on tärkeää myös Suomelle kansallisten suorituskykyjen ja yhteensopivuuden kehittämiseksi.

Suomi tekee monipuolista hankintayhteistyötä Naton kanssa. Naton kautta on hankittu mm. tykkejä BMP-2MD -rynnäkköpanssarivaunuihin. Kuva: Maavoimat

50 vuotta sitten Natoon perustettiin yhteistyöelin nimeltään Conference of National Armaments Directors(Linkki toiselle web-sivustolle.)(CNAD), jonka vastuulla on tukea liittokunnassa tehtävää puolustusmateriaaliyhteistyötä. CNAD:iin kuuluvat kaikki jäsenmaiden puolustusmateriaalihankkeita koordinoivat korkeat virkamiehet sekä kansalliset puolustusmateriaalijohtajat. Heidän työtään tukee Naton sihteeristön Defence Investment (DI) -osasto.

CNAD:n päämääränä on edistää monikansallista yhteistyötä yhteensopivien sotilaallisten voimavarojen tuottamisessa, mikä osaltaan parantaa Naton suorituskykyä kaikissa nykyisissä ja tulevissa operaatioissa. Nato-maat käyttävät puolustusmateriaali-investointeihin yli 200 miljardia euroa vuodessa. Kyse on siis merkittävistä rahavirroista, joiden kohdentamiseen liittyy puhtaasti sotilaallisten intressien lisäksi paljon poliittisia ja erityisesti puolustusteollisia intressejä.

CNAD:ssa on useita työryhmiä ja alatyöryhmiä. Työryhmissä korostuu jako eri puolustushaarojen kehittämishankkeisiin, mutta siellä on myös työryhmiä, jotka keskittyvät esimerkiksi standardointiin, hankkeiden elinjakson hallintaan ja kodifiointiin.

Yhtenä keskeisenä tehtävänä CNAD-yhteistyössä on lisätä yhteensopivuutta Natossa luotavien sotilasstandardien kautta, joita käytetään asejärjestelmien vaatimusmäärittelyssä. Myös Suomi hyödyntää näitä standardeja omissa materiaalihankkeissaan. Lisäksi viime vuosien aikana on entistä enemmän painotettu monikansallista hankeyhteistyötä ja yhteistyötä puolustusteollisuuden kanssa. Smart Defence(Linkki toiselle web-sivustolle.) -hankekonsepti, joka otettiin käyttöön liittokunnassa kymmenkunta vuotta sitten, on hyvä esimerkki tästä yhteistyöstä.

Puolustusmateriaaliyhteistyötä myös kumppanimaiden kanssa

Suomen Nato-edustusto perustettiin 20 vuotta sitten ja alusta asti henkilöstöön on kuulunut myös puolustusmateriaaliyhteistyötä koordinoiva kansallisen puolustusmateriaalijohtajan edustaja.

Kumppanuuden alkuvuosina vain pieni osa CNAD-työryhmistä oli avoimia kumppanimaille. Vuosien varrella on kuitenkin tapahtunut merkittävää kehitystä, ja kolme vuotta sitten saadun EOP (Enhanced Opportunities Partner) -statuksen myöntämisen jälkeen pääosa CNAD:n työstä on avautunut myös EOP-maille.

Suomen osallistuminen Naton puolustusmateriaaliyhteistyöhön suunnitellaan kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä Suomi osallistuu noin 30:een CNAD:n pää- ja alatyöryhmään. Näiden lisäksi Suomen puolustusteollisuusyhdistys on aktiivinen osallistuja Naton puolustusteollisuussektorin yhteistyöryhmässä (NATO Industrial Advisory Group).

Naton Smart Defence -hankkeet eivät ole automaattisesti avoimia kumppanimaille, vaan osallistuminen edellyttää hankkeisiin osallistuvien maiden yksimielistä hyväksyntää. Suomi on tällä hetkellä mukana yli kymmenessä kaikkiaan 150:stä Smart Defence -hankkeesta, joista osa tähtää yhteishankintojen toteuttamiseen ja näin merkittävien kustannussäästöjen luomiseen. Esimerkkeinä tällaisista hankkeista ovat muun muassa maavoimien ampumatarvikkeiden Land Battle Decisive Munitions -työryhmä ja ilmasta maahan -ampumatarvikkeisiin keskittyvä Precision Guided Munitions -työryhmä, joihin kumpaankin Suomi liittyi tänä vuonna.

Suomi liittyi Naton ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden tiedonvaihto- ja hankintayhteistyöhön marraskuun puolustusministerikokouksessa. Kuva: Nato

Hanketoimintaa edeltävää ja sen mahdollistavaa puolustustutkimusta tehdään Naton tiede- ja teknologiajärjestössä. Noin 2 vuotta sitten yhteistyömahdollisuuksia kumppanimaiden osalta laajennettiin koskemaan erityisesti Suomea, Ruotsia ja Australiaa, ja siitä saakka Suomi on ollut aktiivinen osallistuja myös tässä yhteistyössä.

Materiaalihankinnat korostuvat lisäksi Luxembourgissa sijaitsevan Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA:n sekä Brysselissä Naton päämajan yhteydessä toimivan Naton viestintä- ja informaatiovirasto NCIA:n toiminnassa. Suomi on tehnyt hallinnolliset, yhteistyön mahdollistavat sopimusjärjestelyt kummankin viraston kanssa.

Esimerkiksi NSPA toimii erilaisten Naton yhteishankkeiden toteuttamisen lisäksi myös keskitettyjen hankintojen organisaationa, jonka palveluksia voivat hyödyntää myös kumppanimaat ja kumppanimaiden teollisuus tietyin rajoituksin.  Siellä ylläpidetään mm. puolustusteollisuusrekisteriä, jossa on mukana useita suomalaisiakin yrityksiä omilla tuotteillaan ja teknologioillaan. NSPA:n kautta kotimaiselle teollisuudelle on syntynyt liiketoimintaa ja Suomi myös hankkii puolustusmateriaalia NSPA:n kautta silloin, kun se on etujemme mukaista.

Kansallisten suorituskykyjen kehittäminen ja yhteensopivuus kärkenä

Puolustusmateriaaliyhteistyö Naton kanssa kehittää kansallisia suorituskykyjä ja lisää huoltovarmuutta. Kuva: Ilmavoimat

Puolustusmateriaaliyhteistyö Naton kanssa tuottaa lisäarvoa puolustusvoimien kehittämisohjelmien näkökulmasta. Sen kautta kyetään luomaan sellaista kustannustehokkuutta sekä hankkimaan määrällisesti ja laadullisesti parempaa materiaalia sekä korkeatasoisempaa sotilasteknologista tutkimustietoa kuin mihin yksinomaan kansallisilla resursseilla olisi mahdollisuus.

Suomi on arvostettu ja toivottu yhteistyökumppani CNAD-yhteistyössä ja tuo omalla osaamisellaan myös lisäarvoa Naton toiminnalle. Tietyt rajoitteet kuitenkin ovat aina olemassa kumppanimaita koskien. Esimerkiksi puolustusteollisuutemme mahdollisuudet osallistua Naton hankkeisiin ovat edelleen rajoitetut verrattuna jäsenmaiden yrityksiin, eikä tähän ole nähtävissä muutoksia lähitulevaisuudessa.

Kokonaisuutena arvioiden CNAD-yhteistyö yhtenä kansainvälisen puolustusmateriaaliyhteistyön foorumina on kuitenkin Suomen kannalta hyödyllistä, ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tulee jatkossakin pyrkiä hyödyntämään tavalla, joka parhaiten palvelee kansallisen puolustuksemme kehittämistä.

Erityisasiantuntija Arto Koski
Suomen erityisedustusto Natossa