Suomi aktiivinen siviilivalmiuden kehittämisessä

Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Christian Fjäder vieraili Naton päämajassa lokakuussa. Tapaamisissa Naton sihteeristön kanssa keskityttiin laaja-alaisesti siviilivalmius- ja huoltovarmuusasioihin. Lisäksi Fjäder osallistui Suomen kumppanimaakuulemiseen, missä hän esitteli Suomen kansallista huoltovarmuustyötä osana hybridiuhkiin varautumista. Tapaamisten lomassa Fjäder ehti kertoa myös Suomen aktiivisesta ja kansainvälisestä roolista siviilivalmiuden kehittämisessä.

Siviilivalmiudella tarkoitetaan kykyä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, väestön perushuolto ja valtion toimintakyky kriisitilanteessa. Lisäksi siviilivalmiudella varmistetaan siviilisektorin tuki puolustusvoimille näiden sodanajan tehtävissä. Fjäderin mukaan siviilivalmius, ja huoltovarmuus sen osana, on yhteiskunnan kriisitilanteen toimintakyvyn edellytys.

-Kriisin sattuessa on pystyttävä turvaamaan, että kansalaiset saavat välttämättömät peruspalvelut. Suomen on kriisitilanteessakin kyettävä pitämään huolta siviiliyhteiskunnan toimintaedellytysten jatkumisesta.

Siviilivalmiudella on pitkät perinteet niin Suomessa kuin Natossakin. Suomessa huoltovarmuusrakenteita on ylläpidetty ja kehitetty 1920-luvulta alkaen. Natossa siviilitoimijoiden resurssit ovat olleet tärkeässä tukiroolissa yhteisen puolustuksen järjestämisessä jo kylmän sodan alusta lähtien. Kylmän sodan jälkeen siviilivalmiuden fokus oli pelastusyhteistyössä, mutta Krimin valtauksen jälkeen se on palannut entiseen tehtävään, mutta modernilla kokonaisturvallisuuden mallilla.

Kuva: Nato-edustusto

Toisin kuin useat Naton jäsenmaat Suomi ei purkanut huoltovarmuus- tai siviilivalmiusjärjestelmää kylmän sodan päätyttyä. Suomi toimiikin Fjäderin mukaan esimerkkinä monille Naton jäsenmaille, jotka rakentavat siviilivalmiutensa perustaa uudelleen viime vuosien muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Ympäröivistä uhista on tullut ylikansallisia, minkä vuoksi myös siviilivarautumisessa tarvitaan yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä.

-Siviilivarautuminen oli pitkään kansallista, mutta toimintaympäristön muutoksen vuoksi kansallisvaltiot eivät pysty enää omavaraisuuteen.

Uusista uhkamuodoista Fjäder mainitsee hybridiuhat.

-Esimerkiksi hybridiuhat korostavat siviilivalmiuden tärkeyttä, sillä hybridivaikuttamisella halutaan vaikuttaa nimenomaan yhteiskunnan pehmeisiin kohtiin.

Kansainvälistä yhteistyötä

Suomi tekee laaja-alaista ja aktiivista kansainvälistä siviilivalmiusyhteistyötä Naton kanssa. Suomi on ollut mukana Naton rauhankumppanuusohjelmassa sen perustamisesta lähtien. Siviilisektoreiden valmius ja infrastruktuurien toimivuus ovat rauhankumppanuuden keskeisiä tavoitteita poliittisen ja sotilaallisen yhteistyön ohella. Suomen ja Naton välisessä siviilivalmiusyhteistyössä keskitytään elintärkeiden toimintojen ylläpitämisen turvaamiseen kriisitilanteissa. Näihin toimintoihin kuuluvat meri-, maa- ja ilmakuljetukset, teollisuushuolto ja viestintäpalvelut, lääkintä- ja elintarvikehuolto sekä pelastustoimi. Siviilivalmiusyhteistyön kehittymistä seurataan Suomessa tarkasti.

-Suurin osa Naton jäsenmaista kuuluu myös Euroopan unioniin. Nämä maat ovat luonnollisesti arvoilta ja tavoitteilta lähimpänä Suomea. Meitä kaikkia koskevat ongelmat on myös tärkeä pystyä ratkomaan yhdessä.

Vaikka yhteistyö on tiivistä niin Fjäderin mielestä sitä olisi mahdollista kehittää entistä paremmalla dialogilla.

-Laajempi ja ennakkoluulottomampi osallistuminen on avainasemassa. Mitä enemmän teemme yhteistyötä, sitä parempi meidän on asioihin vaikuttaa.