Suomen puolustus elää ajassa – kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa

Suomen puolustus elää ajassa – kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa

Kuva: Frans Peltonen
Janne Kuusela NAE:ssa 170203
"Suomi on lunastanut paikkansa kovalla käytännön osaamisella", ylijohtaja Janne Kuusela toteaa Suomen ja Naton syventyneestä yhteistyöstä.

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela vieraili viime viikolla Natossa. Suomen Nato-edustustossa Brysselissä aikaisemmin työskennelleellä Kuuselalla oli vierailunsa yhteydessä aikaa vaihtaa näkemyksiä ajankohtaisista Suomen puolustuspolitiikkaa koskevista kysymyksistä ja Nato-yhteistyöstä.

"Varmistetaan, että puolustus elää ajassa", Kuusela tiivistää kysyttäessä valmisteluissa loppusuoralla olevan puolustusselonteon tärkeimmästä viestistä. "Selonteon tarkoituksena on määrittää puolustuspoliittiset linjaukset aina 2020-luvun puoliväliin saakka", hän jatkaa. Selonteon linjauksista Kuusela nostaa esimerkkinä esiin tulevat puolustusvoimien hävittäjä- ja alushankinnat. Kuusela korostaa näiden suorituskykyhankkeiden suunnittelussa tehtyä vahvaa parlamentaarista yhteistyötä konsensuksen saavuttamiseksi läpi puoluekentän: "se on kansantaloudellisesti merkittävä päätös, johon tarvitaan yhteiskunnallista tahtoa".

Naton kanssa käytävän yhteistyön Kuusela näkee hyödyttävän sekä Suomea että Natoa. "Yhteinen harjoittelu on Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi", hän toteaa, ja korostaa samalla laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön – EOP:n (engl. Enhanced Opportunities Partnership) – merkitystä Suomelle ja Natolle. Kuusela painottaa myös Naton lisääntyneen läsnäolon Itämeren ympäristössä lisäävän alueen turvallisuutta Suomen kannalta. Naton näkökulmasta Suomi puolestaan Kuuselan mukaan näyttäytyy luotettavana ja pitkäaikaisena kumppanina. Tältä osin Kuusela painottaa Bosnian operaatiosta alkaneen käytännön- ja asiantuntijatason yhteistyön merkitystä: "Suomi on lunastanut paikkansa kovalla käytännön osaamisella".

EU:n ja Naton Kuusela näkee toisiaan täydentävinä turvallisuusyhteisöinä, jossa Nato vastaa perinteisemmästä aluepuolustuksesta EU:n keskittyessä kriisinhallintaan sekä kokonaisturvallisuuden lisäämiseen. Organisaatioiden välisen yhteistyön lisääminen on Kuuselan mukaan ollut Suomen pitkäaikainen tavoite ja tämän yhteistyön merkitys korostuu entisestään Euroopan muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Kysyttäessä Suomen tekemiä aloitteita EU:n ja Naton yhteistyön parantamiseksi Kuusela nostaa esiin keväällä Suomeen perustettavan uuden hybridiuhkien osaamiskeskuksen, joka on saanut positiivisen vastaanoton molemmissa organisaatioissa: "se tulee fasilitoimaan EU:n ja Naton välistä vuoropuhelua".

EU:n ja Naton yhteistyö onkin hyvä esimerkki Suomelle tärkeästä kahden- ja monenvälisestä puolustuspoliittisesta yhteistyöstä, jolle on tarve myös tulevaisuudessa. "Enää ei pärjätä yksin, tarvitaan yhä tiiviimpää yhteistyötä useilla toisiaan täydentävillä foorumeilla", Kuusela summaa.

Teksti: Frans Peltonen