Siviilivalmius - kansallisen resilienssin vahvistaminen hybridiuhkia vastaan

Turvallisuusympäristön muutos ja erityisesti siviiliyhteiskunnan rakenteisiin ja toimintoihin kohdistuvat hybridiuhkat ovat nostaneet siviilivalmiuden yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi Natossa. Samalla myös siviilivalmiustoiminnan luonne on muuttunut.

Siviilivalmius on yhteiskunnan toimintakyvyn edellytys kriisitilanteessa. Kuva: Nato

Naton siviilivalmiustoiminnan muutosprosessi alkoi Walesin huippukokouksessa keväällä 2014. Huippukokouksessa hyväksyttiin valmiudenkohottamissuunnitelma (Readiness Action Plan, RAP), jossa todettiin hybridiuhkien merkitys osana sekä Venäjän että ISIL:n toimintaa. Samassa yhteydessä identifioitiin myös riittävällä tasolla olevien siviilivalmiusjärjestelyjen tärkeys yhteiselle puolustukselle erityisesti hybridiuhkien torjumiseksi.

Varsovan huippukokouksessa kesällä 2016 jäsenmaiden valtiopäämiehet sitoutuivat parantamaan kansallista siviilivalmiutta (Warsaw Commitment to Enhance Resilience). Sitoumus on osa pyrkimystä vahvistaa Naton yhteisen puolustuksen uskottavuutta. Nato korostaa kansallisia turvallisuusinstrumentteja käsittävän kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsitteen (whole-of-government) tärkeyttä, ja ensisijainen vastuu hybridiuhkien torjumisessa on kansallisilla viranomaisilla.

Jäsenmaiden siviilivalmiuden tason kohottaminen on siis keskeistä Natossa, mikä osaltaan selittää Varsovan huippukokouksessa aiheelle osoitetun huomion. Hyvin suunniteltu siviilivalmius luo perustan kansalliselle vastustuskyvylle hybridiuhkia vastaan.

Kokonaisvaltaista siviilivalmiutta

Naton siviilivalmiutta kehitetään kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsityksen pohjalta. Kuva: Nato

Naton siviilivalmiuden kehittämistyö nojautuu samoihin periaatteisiin kuin suomalainen kokonaisturvallisuuteen perustuva varautuminen. Taustalla on kokonaisvaltainen käsitys turvallisuudesta, missä tunnistetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen haavoittuvuudet ja keskinäisriippuvuudet sekä tarve monia eri toimijoita käsittävälle, hajautetulle tehtävä- ja vastuunjaolle. Lisäksi on huomattu, että yhteiskuntien elintärkeät toiminnot, mitkä todennäköisesti olisivat konfliktitilanteessa vastustajan kohdelistan kärkipäässä, ovat vahvasti liitoksissa moniin arkipäivän toimiin.

Naton toiminnassa sotilaallinen ulottuvuus on luonnollisista syistä vahvasti läsnä. On havaittu, että sotilaallinen puolustuskyky on riippuvainen monista siviilipuolen tarjoamista kyvyistä. Toimivan puolustussuunnittelun tueksi on siis tunnistettava ne siviiliviranomaisten ja yksityisen sektorin tuottamat toiminnot ja palvelut, jotka ovat yhteisen puolustuksen käytännön toteuttamisen kannalta kriittisiä.

Naton jäsenvaltiot arvioivat oman siviilivalmiutensa tilan seitsemällä kriittisellä osa-alueella. Nämä niin kutsutut siviilivalmiuden perusvaatimukset ovat:

  1. Valtionhallinnon ja kriittisten yhteiskuntapalveluiden jatkuvuuden varmistaminen
  2. Energiahuollon turvaaminen
  3. Kyky hallita kontrolloimattomia väestöliikkeitä
  4. Elintarvike- ja vesihuollon turvaaminen
  5. Kyky käsitellä suuria määriä siviiliuhreja
  6. Viestintäjärjestelmien turvaaminen
  7. Kuljetusjärjestelmien turvaaminen

Perusvaatimusten konkretisoimiseksi on laadittu ohjeet, joiden avulla jäsenvaltiot toteuttavat siviilivalmiuden tilan arvioinnin ja identifioivat mahdolliset puutteet. Nato on myös laatinut yhteiset arviointimittarit, jotka helpottavat kansallisen varautumisen tilan arviointia. Nämä mittarit helpottavat myös vertaisarviointia jäsenmaiden kesken sekä mahdollistavat siviilivalmiuden tilan arvioimisen koko liittokunnan tasolla. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vastaavat eri sektoreiden valmiussuunnitelmista.

Hybridiuhkien torjumisen lisäksi Natossa tehtävä siviilivalmiustyö käsittää muun muassa pelastusalan ja kansainvälisen katastrofiavun yhteistyön. Suomi on osallistunut aktiivisesti Naton siviilivalmiusyhteistyöhön vuonna 1995 alkaneen Nato-kumppanuutensa alusta lähtien.

Erityisasiantuntija Axel Hagelstam
Suomen erityisedustusto Natossa

Lisätietoja Naton siviilivalmiustoiminnasta:

Nato.int/cps/bu/natohq/topics_49158.htm(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Nato.int/cps/en/natohq/topics_132722.htm(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Nato.int/docu/Review/2016/Also-in-2016/nato-defence-cyber-resilience/EN/index.htm(Linkki toiselle web-sivustolle.)