Pelote ja puolustus pääosassa Naton puolustusministerikokouksessa
Naton puolustusministerikokous järjestettiin 3.-4. lokakuuta Naton päämajassa Brysselissä. Puolustusministeri Jussi Niinistö osallistui Naton neuvoston työkokoukseen torstaina 4. lokakuuta. Suomen ja Ranskan puolustusministerit allekirjoittivat kokouksen yhteydessä maiden puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan.
Naton jäsenmaiden puolustusministerit kokoontuivat 3.-4. lokakuuta Naton uuteen päämajaan keskustelemaan heinäkuun huippukokouksessa tehtyjen sitoumusten eteenpäin viemisestä. Syksyn puolustusministerikokouksen teemoja olivat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen sekä tasapuolinen taakanjako
Nato-Georgia-komissio kokoontui puolustusministerikokouksen ensimmäisenä päivänä. Kokouksen asialistalla olivat Georgian mahdollinen Nato-jäsenyys ja Mustanmeren turvallisuusympäristö. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi kokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa Naton oven olevan edelleen auki Georgialle, kuten jäsenmaiden päämiehet heinäkuun huippukokouksessa vahvistivat. Jäsenmaiden ministerit olivat korostaneet komission kokouksessa tukevansa Georgian itsemääräämisoikeutta, turvallisuutta ja alueellista koskemattomuutta. Liittokunnan kehotti Venäjää lopettamaan Abhasian ja Eteleä-Ossetian alueiden tunnustamisen ja vetämään joukkonsa Georgiasta. Lisäksi Nato ja Georgia nostivat esiin huolen Venäjän sotilaallisesta varustautumisesta Mustanmeren alueella.
Naton puolustusministerikokouksen yhtenä tavoitteena oli viedä eteenpäin heinäkuun huippukokouksessa tehtyjä taakanjakoa koskevia sitoumuksia. Nato oli yksimielinen siitä, että jäsenmaiden on kiireellisesti kyettävä käyttämään kaksi prosenttia BKT:sta puolustusmenoihinsa. Kehitystä jäsenmaiden kesken on kuitenkin jo tapahtunut, sillä viime vuonna Kanada ja Euroopan jäsenmaat kasvattivat puolustusbudjettejaan yhteensä yli viidellä prosentilla. Puolustusbudjettien kasvattaminen on tärkeä osa Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamista.
Nato kertoi olevansa edelleen huolestunut siitä, ettei Venäjä kunnioita kansainvälisiä sitoumuksiaan. Liittokunta nosti esille esimerkiksi keskimatkan ohjuksia koskevan sopimuksen vaarantumisen Venäjän toimien vuoksi. Jäsenmaat pitivät tärkeänä, että Venäjä vastaa huolenaiheeseen nopeasti ja avoimesti.
Suomi mukana vastaamassa hybridi- ja kyberuhkiin
Toisena kokouspäivänä Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö osallistui Naton neuvoston työkokoukseen, jossa käsiteltiin yhteistä turvallisuusympäristöä, hybridi- ja kyberuhkia sekä sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä. Naton jäsenmaiden ja Suomen ministerin lisäksi työkokoukseen osallistuivat sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist että Euroopan Unionin korkea edustaja Federica Mogherini. Ministeri kuvasi puheessaan niitä toimenpiteitä, joita Suomi on osaltaan tehnyt puolustuskykynsä vahvistamiseksi.
-Lisäksi toin kokouksessa esiin, että heinäkuun huippukokouksessa tehdyt linjaukset ovat Suomen kannalta tärkeitä. Valmius, vahvistukset ja reagointikyky ovat vakauttavia toimia Euroopassa, ministeri Niinistö kertoo.
Työkokouksessa keskusteltiin lisäksi Naton ja EU:n niin kutsutuista turvatakuuartikloista. Ministeri Niinistö sanoi, että keskustelussa oli pohdittu Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen ja Naton artikla viiden mahdollisia päällekkäisyyksiä.
-Lopputulema oli, että EU:n puolustusulottuvuus on Natoa täydentävää, ei päällekkäistä.
Ministeri Niinistöllä oli puolustusministerikokouksen yhteydessä kahdenvälinen tapaaminen Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa. Ministerit allekirjoittivat Suomen ja Ranskan puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan, jonka tarkoituksena on edistää maiden välisen puolustusyhteistyön jatkokehittämistä. Viime viikolla vastaavanlainen asiakirja allekirjoitettiin myös Norjan kanssa.
-Suomi on tarttunut tilaisuuteen. Meidät on koettu kiinnostavana kumppanimaana, ministeri Niinistö kertoo.