Naton ulkoministerit kokoontuivat Brysselissä

Naton ulkoministerit kokoontuivat Brysseliin 4.3.2022. puimaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kokousta johti tavalliseen tapaan pääsihteeri Jens Stoltenberg. Suomi, Ruotsi ja EU olivat myös kutsuttujen joukossa. Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Pekka Haavisto.

Ukrainan tilanne pöydällä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut odotetusti pääaihe Naton agendalla. Tästä syystä Naton ulkoministerit kokoontuivat ylimääräiseen ulkoministerikokoukseen Brysselissä 4.3.2022. Pääsihteeri Stoltenberg kertoi lehdistötilaisuudessaan, että Nato ja koko maailma tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen, joka on vakavin sotilaallinen aggressio Euroopassa vuosikymmeniin. Stoltenberg kertoi Venäjän saartaneen Ukrainassa kaupunkeja ja pommittaneen kouluja, sairaaloita sekä asuinalueita. Venäjän tekemät iskut lähellä Zaporižžjan ydinvoimalaa nousivat myös keskustelunaiheeksi kokouksessa. Stoltenbergin mukaan tilanne tulee pahenemaan, sillä Venäjä on tuomassa raskaampia aseita paikalle. Ministerit osoittivat solidaarisuutta ja kunnioitustaan Ukrainan armeijan, kansan ja johdon rohkeudelle.

Kriisin vaikutukset

Pääsihteeri alleviivasi, että Nato varoitti presidentti Putinin mahdollisesta hyökkäyksestä kuukausia sitten, ja koko hyökkäystä edeltävän ajanjakson aikana liittolaiset yrittivät sinnikkäästi löytää diplomaattisen ratkaisun tilanteeseen. Samaan aikaan Nato teki kuitenkin selväksi, että hyökkäys Ukrainaan tulisi Venäjälle kalliiksi. Diplomaattiset ponnistelut epäonnistuivat, minkä vuoksi Venäjä maksaa nyt mm. talouspakotteiden muodossa hintaa aloittamastaan sodasta. Liittokunta vaatii Venäjää lopettamaan sotatoimet, vetämään joukkonsa pois ilman vaatimuksia ja palaamaan takaisin neuvottelupöydän ääreen.

Ministerit keskustelivat kokouksessa Naton tämänhetkisestä vastauksesta kriisiin sekä siitä, mitkä Ukrainan sodan pitkäaikaiset vaikutukset tulevat olemaan liittokunnalle. Stoltenberg korosti, että liittokunta jatkaa puolustuksensa vahvistamista. Pääsihteeri alleviivasi, että Nato ei ole sodan osapuoli. Nato haluaa, että tilanne ei eskaloidu laajemmin, eikä liittokunta ole hakeutumassa sotaan Venäjän kanssa. Ministerit keskustelivat myös kumppanimaiden kuten Bosnian ja Hertsegovinan sekä Georgian tukemisesta.

Stoltenbergin mukaan yksi opetus tästä kriisistä on se, että liittolaisten turvaamiseksi Pohjois-Amerikan ja Euroopan on oltava yhtenäisiä. Presidentti Putin on epäonnistunut liittolaisten kahtiajaossa, Nato on pääsihteerin mukaan yhtenäisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Suomi mukana kokouspöydässä

Ulkoministerikokouksessa mukana olivat myös Suomi, Ruotsi ja EU. Suomea edusti ulkoministeri Pekka Haavisto. Venäjän hyökkäyksen vuoksi Suomi, Ruotsi ja Nato ovat päättäneet vahvistaa keskinäistä koordinaatiotaan ja tiedonvaihtoaan. Sekä Suomi että Ruotsi ottavat osaa keskusteluihin liittyen Ukrainan sotaan.

Ministeri Haaviston mukaan kokouksessa käytiin tärkeää dialogia liittyen Ukrainan tilanteeseen. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista.

Kokouksen puitteissa ulkoministeri Haavisto tapasi myös amerikkalaiskollegaansa ulkoministeri Blinkeniä sekä Britannian kollegaansa ulkoministeri Trussia. Keskustelut keskittyivät kahdenvälisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteeseen.