angle-left Naton ulkoministerikokouksessa keskusteltiin transatlanttisesta turvallisuudesta

Naton ulkoministerikokouksessa keskusteltiin transatlanttisesta turvallisuudesta

Naton ulkoministerikokous järjestettiin 4.-5.12.2018 Naton päämajassa Brysselissä. Ulkoministerit keskustelivat laaja-alaisesti transatlanttisesta turvallisuudesta. Keskustelut painottuivat kuitenkin Venäjän viimeaikaisiin toimiin Asovanmerellä ja keskimatkan ohjuksia koskevan sopimuksen tulevaisuuteen. Suomi oli kutsuttu kokouksen Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota käsittelevään osioon, jossa Suomea edusti ulkoministeri Timo Soini.

Kaksipäiväinen kokous alkoi jäsenmaiden tapaamisella Ukrainan ja Georgian kanssa. Kokouksessa keskusteltiin Mustanmeren alueen turvallisuustilanteesta. Keskustelun pääpaino oli Kertsinsalmen parin viikon takaisissa tapahtumissa. Pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla Nato viestitti selkeästi, ettei hyväksy Venäjän toimia alueella. Liittokunta kehotti Venäjää vapauttamaan ukrainalaiset alukset ja miehistön jäsenet sekä varmistamaan vapaa merenkulku ja pääsy Ukrainan satamiin.

Toinen kokousta vahvasti hallinnut teema oli keskimatkan ohjuksia koskeva INF-sopimus. Juuri ennen pääsihteeri Stoltenbergin tiistai-illan tiedotustilaisuutta Yhdysvallat ilmoitti virallisesti vetäytyvänsä sopimuksesta 60 vuorokauden kuluttua, ellei Venäjä lopeta sopimuksen rikkomista. Naton jäsenmaiden yhteisen kannan mukaan Venäjä on ohjusvarustelullaan rikkonut sopimusta, eikä maa ole useista pyynnöistä huolimatta tarjonnut läpinäkyvää vastausta Yhdysvaltojen tai muiden Nato-maiden esittämiin kysymyksiin. Nato toivoo asiassa parempaa dialogia Venäjän kanssa, mutta kehotti tulevaisuudessa varautumaan tilanteeseen, jossa INF-sopimus ei ole enää voimassa.

Kuva: Nato-edustusto
Ulkoministeri Timo Soini kahdenvälisessä tapaamisessa Afganistanin ulkoministeri Salahuddin Rabbanin kanssa.
Ulkoministeri Timo Soini kahdenvälisessä tapaamisessa Afganistanin ulkoministeri Salahuddin Rabbanin kanssa.

Suomi kantaa vastuuta kansainvälisestä turvallisuudesta

Suomi osallistui toisen kokouspäivän päättäneeseen Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota koskevaan osioon. Kokouksessa Naton jäsenmaat ja joukkoja luovuttavat kumppanimaat vahvistivat sitoutumistaan Afganistanin pitkän aikavälin turvallisuuden ja vakauden edistämiseen. Naton jäsenmaat korostivat Afganistanin ensi vuoden presidentinvaalien ja vaaliprosessien tärkeyttä Afganistanin tulevaisuuden kannalta.

Suomi vahvistaa operaatioon osallistumistaan vuoden 2019 alusta lähtien kolmellakymmenellä henkilöllä. Ulkoministeri Soinin mukaan Suomen tavoitteena on rauhan ja vakauden edistäminen Afganistanissa.

-Resolute Support -operaation neuvonanto-, koulutus-, ja avustustoimiin osallistumalla Suomi tukee Afganistanin turvallisuusjoukkojen ja -rakenteiden saattamista sellaiselle tasolle, että ne pystyvät lopulta itsenäisesti ja uskottavasti pitämään maan turvallisuustilanteen vakaana hyvän hallinnon periaatteita noudattaen ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää pitkäaikaista ja yhtäjaksoista sitoutumista. Sen lisäksi, että kriisinhallinta edistää alueen vakautta, se myös tukee kansainvälisiä pyrkimyksiä terrorismin torjunnassa.

Omassa puheenvuorossa ministeri Soini kertoi korostaneensa Suomen vastuuta kansainvälisestä turvallisuudesta niin idässä kuin etelässä.

-Ilmaisin tukemme yhteisten päämäärien saavuttamiseksi Afganistanissa. Nostin esiin Afganistanissa lokakuussa järjestetyt parlamenttivaalit osoituksena kansainvälisen yhteisön pitkäjänteisen vakauttamistyön vaikuttavuudesta ja annoin erityisesti tunnustusta vaaleissa ennätysmäisesti ehdolla olleille ja äänestäneille naisille. Korostin puheenvuorossani naisten osallisuuden merkitystä kestävän rauhan aikaansaamisessa.