Nato tukee puolustusteollisuusyrityksiä korona-aikana

Nato tukee puolustusteollisuusyrityksiä korona-aikana

Kulunut kevät ja kesä on ollut monin tavoin yllätyksellinen ja poikkeava. Nato organisaationa ei ole koronakriisin osalta kaikkein keskeisin toimija, mutta tällä koko maailmaa koskettavalla kriisillä on vaikutuksia myös Naton toimintaan. Yksi vaikutus liittyy Naton työhön puolustusmateriaalialalla. Toimiva ja kilpailukykyinen puolustusteollisuus on osa puolustuskyvyn rakentamista ja uskottavaa puolustuskykyä. Naton näkökulmasta on tärkeää, että sen jäsenmailla on tarvittava kyky myös tältä osin. Sotilaalliset suorituskyvyt on kokonaisuus, jonka keskeisiä osia ovat osaavien ja koulutettujen joukkojen ohella toimiva ja ajantasainen puolustusmateriaali sekä johtamisjärjestelmät. Sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta Natolle on myös merkittävää, mistä ajantasainen puolustusmateriaali on hankittu. Useat Nato-maat pitävät erityisen tärkeänä, että niillä on kriittisten suorituskykyjen osalta oma ja kilpailukykyinen puolustusteollisuus.

Naton jäsenmaiden liput liittokunnan päämajan edessä.

Nato-maiden piirissä puolustusteollisuus on merkittävä teollisuudenala. Naton teollisuusyhteistyöfoorumilla on mukana liki 5000 alan yritystä, osa tosin muitakin kuin perinteisiä puolustusteollisuusyrityksiä. Ala on monin tavoin taloudellisesti ja teknisesti tärkeä niin Euroopan kuin Pohjois-Amerikan teollisuuden kilpailukyvylle. Moni yrityksistä on pieniä ja keskisuuria vaikka toki mukaan mahtuu myös alan jättiläisiä. Nato tarjoaa teollisuudelle transatlantisen foorumin vaihtaa näkemyksiä puolustusteollisissa kysymyksissä.

Materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen vie aikaa

Materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen on pitkä prosessi, hankkeet ovat usein useiden vuosien mittaisia. COVID19-kriisin vaikutukset tultaneenkin näkemään puolustusteollisuuden osalta viiveellä. Huoli puolustusteollisuuden osalta on tunnistettu Natossa ja työ kriisistä selviämiseen on alkanut. Huoli ei koske vain puolustusteollisuuden toimintaa vaan osa Naton jäsenmaista saattaa myös kokea haasteita materiaalisen valmiuden ylläpitämisessä. Myös tilausten toimituksessa eri maiden puolustusvoimille saattaa ilmetä viiveitä. Globaalit alihankintaketjut tulevat todennäköisesti kokemaan myös kriisin vaikutuksen. Puolustusteollisuudella itsellään on toki huoli, onko kriisillä vaikutuksia liittoutuneiden puolustusbudjetteihin ja tuleeko painetta siirtää rahoitusta yhteiskunnan muille aloille.

Ensi vaiheessa Nato pyrkii arvioimaan koronakriisin vaikutukset puolustusteollisuudelle ja edelleen sotilaallisiin suorituskykyihin. Nato on myös toivonut jäsenmaitaan ja kumppaneitaan jakamaan liittoutuneiden kesken hyviä kansallisia teollisia käytänteitä kriisistä selviämiseen. Vastaavaa työtä tehdään EU:n puolella komission uudella puolustuksen pääosastolla ja Euroopan puolustusvirastossa, EU-Nato-yhteistyö onkin täten avainroolissa.

Naton logistiikka- ja hankintavirasto tukee jäsen- ja kumppanimaita pandemian aikana

Natossa on toki tehty COVID19-kriisin osalta muutakin kuin pyritty tukemaan puolustusteollisuutta. Naton logistiikka- ja hankintavirasto NATO Support and Procurement Agency (NSPA) on keskeisessä roolissa tukemassa liittoutuneita ja kumppaneita pandemian osalta. NSPA on tarjonnut strategista lentokuljetuskykyä sekä suorittanut Naton maiden puolesta hankintoja kriittisiin lääketarvikkeisiin ja erilaisiin suojamateriaaleihin liittyen. Kriisin puhjettua keväällä NSPA perusti COVID19 Management Office (CMO):n vastaamaan jäsenmaiden ennakoimattomiin tarpeisiin lääkintäpuolella. CMO koostuu teknisistä- ja lääkintäpuolen asiantuntijoista sekä hankinta-asiantuntijoista. Lisäksi NSPA on lähettänyt Naton kriisinhallintaoperaatioihin COVID-testauslaboratorioita. NSPA:n käyttöaste onkin noussut pandemian aikana.

Monet yksityiset puolustusteollisuusyritykset ovat myös tarjonneet tukeaan kriisin aikana tarjoamalla kalustoaan viranomaisten käyttöön Naton koordinoimana.

Suomen osallistuminen puolustusmateriaaliyhteistyöhön

Natossa puolustusmateriaaliyhteistyötä on tehty noin 50 vuoden ajan. Myös Suomi aktiivisena kumppanimaana osallistuu tähän työhön monilla tavoin. Yhteistyötä tehdään kansallisten puolustusmateriaalijohtajien (National Armaments Director, NAD) alaisessa konferenssissa ja sen työtä tukee Natossa Defence Investment -osasto. Suomalainen puolustusteollisuus käy aktiivista vuoropuhelua Naton kanssa ja se voi myös osallistua Naton hankintavirasto NSPA:n kilpailutuksiin. Natolla on teollisuudelle oma työryhmä, jossa Suomea edustaa puolustus- ilmailu ja avaruusteollisuusyhdistys, PIA.

 

Sanna Laaksonen

Kirjoittaja on puolustusmateriaaliasioista vastaava erityisasiantuntija Suomen Nato-edustustossa 

 

Suomen erityisedustusto Natossa hoitaa Suomen suhteita Natoon Suomen kumppanuustavoitteiden pohjalta. Edustuston tehtävänä on kumppanuutemme lisäksi Naton kehityksen seuranta ja raportointi. Julkaisemme edustuston nettisivuilla säännöllisesti artikkeleita Naton eri aihealueista sekä kumppanuustoiminnastamme.