Naton prioriteetit muutoksessa - eversti Tommi Haapalan kuusi vuotta Suomen Nato-edustustossa

Eversti Tommi Haapala on uransa aikana työskennellyt Suomen Nato-edustustossa kaksi kertaa. Vuosina 2006-2009 apulaissotilasedustajana ja viimeiset kolme vuotta sotilasedustajan sijaisena. Haapalan ensimmäisellä komennuksella Naton toiminnan painopistealueet olivat hyvin toisenlaiset kuin tänä päivänä. Reilut kymmenen vuotta sitten liittokunta painotti kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita, nykyään liittokunnan prioriteetiksi on palannut oman alueen pelotteen ja puolustuksen kehittäminen. Vaikka Naton suhteessa kumppanuusyhteistyöhön on tapahtunut muutoksia, niin Suomen kanssa tehdään edelleen tiivistä ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä.

Kun eversti Tommi Haapala oli ensimmäisellä työkomennuksella Suomen Nato-edustustossa vuosina 2006-2009, olivat sekä maailman turvallisuustilanne että Naton toimintakenttä hyvin toisenlaiset. Vuodet olivat Haapalan mukaan Naton kumppanuustoiminnan kulta-aikaa ja tuohon aikaan myös liittokunnan toiminnan kannalta merkittävä tekijä. Kumppanimaat olivat esimerkiksi säännönmukaisesti viikoittain järjestettävissä kokouksissa. Tällä hetkellä kumppanimaille avoimet kokoukset ovat harvassa.

-Kumppanuusyhteistyö ei ole enää prioriteetti, Haapala toteaa.

Viime vuosina Nato on palannut juurilleen jäsenmaidensa yhteisen pelotteen ja puolustuksen takaajaksi. Parikymmentä vuotta jatkunut kriisinhallinnan aikakausi tuli eräällä tavalla tiensä päähän, kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014. Oltiin tilanteessa, jota ei maailmalla oltu osattu ennustaa. Tämä sai Naton kehittämään yhteistä pelotetta ja puolustusta aktiivisemmin, kuin mitä se oli tehnyt koko kylmän sodan jälkeen.

-Aiemmin Nato painotti kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita, joista varsinkin Afganistanin ISAF-operaatio oli suuressa roolissa. Nyt kehitetään liittokunnan kykyä vastata mahdollisiin sotilaallisiin uhkiin, Haapala kertoo.

Suomen ja Naton sotilaallisen yhteistyön kehitys 

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton kanssa alkoi jo vuonna 1994, kun Suomi liittyi mukaan liittokunnan rauhankumppanuusohjelmaan. Haapala muistuttaa, että Suomen Nato-kumppanuus, samoin kuin Ruotsin, on kestänyt parhaiten aikaa ja siinä on tapahtunut monia positiivisia muutoksia. Maat tekevät aktiivista kumppanuusyhteistyötä niin kutsutussa 30+2-formaatissa, mikä tarkoittaa Naton kolmeakymmentä jäsenmaata sekä Suomea ja Ruotsia. Lisäksi Suomi kutsuttiin mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (Enhanced Opportunities Partnership, EOP) Walesin huippukokouksen yhteydessä yhdessä Ruotsin, Georgian, Jordanian ja Australian kanssa.

Suomelle Naton kanssa tehtävässä yhteistyössä on Haapalan mukaan keskeistä seurata liittokunnan sisällä tapahtuvaa työskentelyä ja tunnistaa yhteistyömahdollisuuksia alati muuttuvassa turvallisuustilanteessa.

-Tällä hetkellä sotilaallinen kumppanuusyhteistyö Suomen ja Naton välillä näyttelee suurempaa roolia kuin kymmenen vuotta sitten.

Haapala kertoo, että aiemmin sotilaallisen yhteistyön osalta painotettiin kriisinhallinnassa tarvittavaa yhteistoimintakykyä, mutta nykytilassa yhteistoiminnan repertuaari on laajentunut käsittämään enemmän kansallisten suorituskykyjen kehittämistä. Sama kehityskulku näkyy myös siviilivalmiusyhteistyössä. Katastrofien torjunnasta on siirrytty enemmän kohti yhteiskuntien resilienssin, eli kriisinsietokyvyn, kehittämistä.

Vaikka Suomi ei ole osa puolustusliittoa, niin erilaiset muutokset Naton piirissä ja sen painopistealueissa näkyvät myös Suomen kumppanuusyhteistyössä.

-Meidän on huomioitava yhteisen turvallisuusympäristön vaikutukset Suomelle, Haapala painottaa.

Naton sotilaspuolen prioriteetit muutoksessa

Natossa sotilasrakenteen agendalla ovat tällä hetkellä taakanjako eli jäsenmaiden puolustusbudjettien kehitys, johtamiskyvyn ja valmiuden kehittäminen sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät.

-On kriisinhallinnalla edelleenkin oma paikkansa, mutta sen suhteellinen painoarvo jokapäiväisessä työssä on vähentynyt.

Liittokuntaan vaikuttavat selvästi myös maailmanlaajuisessa turvallisuustilanteessa tapahtuvat muutokset. Suurvaltakilpailu heijastuu suoraan myös Naton toimintaan.

-Kiinan nousu sekä Venäjän ohjuskehittely ovat olleet Naton agendalla viime aikoina myös ministerikokouksissa.

Erityinen työyhteisö

Työ Suomen Nato-edustustossa on Haapalan mukaan ollut antoisaa. Kuudesta vuodesta jää mieleen monia hyviä muistoja, ammatillista kehittymistä ja useita loistavia työystäviä.

-Pidän edustustoa erinomaisena näköalapaikkana ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, Haapala summaa.

Omaa rooliaan Haapala kuvailee varmistajaksi. Sotilaiden tehtävä on pitää huolta siitä, että puolustusvoimien edut ja tarpeet tulevat huomioiduiksi Suomen ja Naton välisessä kumppanuusyhteistyössä

Suomen Nato-edustustosta eversti jää erityisesti kaipaamaan sen loistavaa työyhteisöä, jossa yhteistyötä tehdään aina hyvällä ilmeellä.

-Lopultahan tiimi tekee aina kokonaistuloksen, Haapala kiittelee.