Nato-johtajat tekivät tulevaisuuden päätöksiä Brysselin huippukokouksessa

Nato-johtajat tekivät tulevaisuuden päätöksiä Brysselin huippukokouksessa

Naton huippukokous järjestettiin vuoden tauon jälkeen Brysselissä 14.6.2021. Liittolaismaiden johtajat kokoontuivat tuhdin agendan äärelle, johon sisältyi muun muassa Nato 2030 –aloite, Venäjä, Kiina sekä Afganistan.

Katse tulevaisuuteen Nato 2030 –aloitteen voimin

Pääsihteeri Stoltenbergin sanojen mukaan, Nato avasi huippukokouksessa uuden kappaleen toiminnassaan, mutta paljon odotettu Yhdysvaltojen uuden presidentin ensivierailu Eurooppaan tarkoitti myös monella tavalla paluuta vanhaan. Presidentti Biden, edeltäjästään jonkun verran poiketen, toi mukanaan vahvan viestin Natolle siitä, että Yhdysvallat ovat sitoutuneet yhteiseen puolustukseen sekä transatlanttiseen suhteeseen. Kyseinen viesti otettiin ilolla vastaan muiden liittolaisten kesken.

Transatlanttisen suhteen paluu vanhoihin asetelmiinsa ei tarkoittanut kuitenkaan sitä, etteikö huippukokouksen agenda olisi ollut täynnä myös paljon uutta. Yksi isoista asiakohdista oli Nato 2030 –aloite, jonka raameissa liittolaiset tekivät kahdeksan merkittävää sekä konkreettista päätöstä valmistaakseen Natoa tulevaisuuden haasteisiin. Päätökset olivat seuraavat:

  1. Natoa pitää kehittää transatlanttisena foorumina kaikissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
  2. Nato aikoo vahvistaa pelotetta ja puolustusta korostamalla liittoumaa raameina euroatlanttisen alueen puolustukselle, sekä sitoutumalla uudelleen puolustuslupaukseen, joka tehtiin vuonna 2014.
  3. Nato tulee vahvistamaan resilienssiään. Tämä tarkoittaa sitä, että liittolaiset tulevat kehittämään resilienssitavoitteita sekä tekemään konkreettisia kansallisia päämääriä turvatakseen kriittisen infrastruktuurinsa.
  4. Nato tulee edistämään teknologista etumatkaansa. Tähän liittyen tehtiin muutamakin mielenkiintoinen uusi aloite: liittolaiset sopivat perustavansa uuden Defence Innovation Accelerator –keskuksen, joka tulee kehittämään transatlanttista yhteistyötä sekä kaventamaan teknologisia eroja jäsenmaiden välillä tekemällä yhteistyötä startup-yritysten, teollisuuden sekä yliopistojen kanssa. Jäsenmaat sopivat myös Nato Innovaton Fund –säätiön perustamisesta, joka tulee investoimaan disruptiivisten teknologioiden parissa toimiviin startup-yrityksiin.
  5. Nato tulee tekemään enemmän töitä pitääkseen yllä sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Tähän liittyen, liittouma tulee vahvistamaan kumppanuuksiaan Aasian ja Tyynenmeren alueella, Australian, Japanin, Uuden-Seelannin sekä Etelä-Korean kanssa. Nato tulee myös etsimään uusia kumppanuuksia Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa sekä syventämään yhteistyötään EU:n kanssa.
  6. Nato tulee panostamaan merkittävästi enemmän partnereiden koulutukseen sekä kapasiteettien rakentamiseen, aina Ukrainasta Georgiaan sekä Irakista Jordaniaan.
  7. Nato tulee ottamaan huomioon ilmastonmuutoksen turvallisuusuhat. Tähän tulee sisältymään säännölliset arvioinnit ilmastonmuutoksen vaikutuksista Naton toimintaan sekä metodologian luominen, jolla arvioidaan Naton sotilaallisten operaatioiden kasvihuonepäästöt.
  8. Nato tulee kehittämään uutta strategista konseptiaan ennen ensi vuoden Madridin huippukokousta. Liittolaiset päättivät, että Nato 2030 –aloitteen kunnianhimoiset päätökset tulevat tarvitsemaan myös oikeat resurssit kansallisten puolustusmenojen sekä Naton yhteisrahoituksen kautta. Naton kaikki kolme budjettia (sotilaallinen, siviili sekä infrastruktuuri) tulevat saamaan lisäresursseja. Johtajat sopivat myös uudesta Naton Cyber Defence Policysta sekä tekivät selväksi, että Nato on valmis puolustamaan itseään yhtä tehokkaasti avaruudessa kuin muillakin osa-alueilla.

Stoltenberg arvioi Naton suhdetta Venäjään

Nato 2030 –aloitteen lisäksi pöydällä oli myös useampi muu ajankohtainen aihe. Pääsihteeri Stoltenbergin mukaan Naton suhde Venäjään on alhaisimmalla tasolla sitten kylmän sodan. Venäjän aggressiiviset toimet ovat pääsihteerin mukaan huolestuttavia ja luovat uudenlaisen uhan Naton turvallisuudelle. Vaikeista suhteista huolimatta, Nato tulee jatkamaan kahden raiteen politiikkansa Venäjän kanssa, johon sisältyy pelotteen lisäksi myös avoin dialogi. Naton ja Venäjän suhteeseen mahtuu myös positiivisia uutisia New START –sopimuksen muodossa, johon sekä Yhdysvallat että Venäjän hiljattain sitoutuivat uudelleen. 

Venäjä-keskustelun yhteydessä pääsihteeri korosti myös, että Nato osoittaa solidaarisuutensa Ukrainalle ja Georgialle, ja jatkaa maiden uudistusten tukemista tuomalla näitä täten myös lähemmäksi Natoa.

Kiina ja Afganistan

Liittolaismaiden johtajat keskustelivat myös Kiinasta ja Afganistanista. Pääsihteerin mukaan Nato näkee mahdollisuuksia sekä uhkia, kun puhutaan Kiinasta. Nato on huolestunut Kiinan loukkaavista toimista, jotka ovat ristiriidassa Naton Washingtonin sopimukseen kirjattujen arvojen kanssa. Stoltenberg korosti, että Kiina kasvattaa nopeasti ydinasearsenaaliaan sekä tekee yhteistyötä sotilaallisesti Venäjän kanssa, mukaan lukien yhteiset harjoitukset euroatlanttisella alueella. Nato on myös huolestunut Kiinan disinformaation käytöstä. Johtajat olivat yhtä mieltä siitä, että Kiinaan liittyviä haasteita pitää kohdata yhdessä liittoumana.

Nato päätti hiljattain lopettaa pitkäaikaisen sotilaallisen operaatioonsa Afganistanissa, minkä vuoksi johtajat keskustelivat myös Afganistanista. Pääsihteeri korosti, että Nato tulee jatkamaan Afganistanin tukemista siviililäsnäololla ja turvallisuusjoukkojen rahoituksella. Lisäksi Nato selvittää, miten ylläpitää Kabulin kansainvälistä lentokenttää. Näitä yksityiskohtia hiotaan edelleen.