Naiset, rauha ja turvallisuus – ja Nato
Natosta ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen työ naisten aseman parantamiseksi. Se on kuitenkin ollut tärkeä osa Naton agendaa jo kymmenen vuotta.
Vuonna 2000 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman numero 1325, jonka sisältö on tiivistetty sanoihin naiset, rauha ja turvallisuus. 1325 ja sitä seuranneet muut päätökset tunnustavat sodan ja konfliktien suhteettoman vaikutuksen naisiin ja lapsiin sekä peräänkuuluttavat naisille mahdollisuutta osallistua konfliktin ehkäisemiseen, yhteiskunnan jälleenrakentamiseen, rauhaan ja turvallisuuteen.
Päätöslauselma vaikuttaa myös Natossa.
Nato ja sen kumppanimaat hyväksyivät vuonna 2007 Naton ensimmäisen naisten asemaan liittyvän linjauksen, jonka tavoitteena on ollut naisten osallistumisen lisääminen päätöksentekoon ja operaatioihin. Edistys on ollut vakaata, mutta myös varsin hidasta. Linjauksia on sittemmin päivitetty, ja esimerkiksi pääsihteeri Jens Stoltenberg tukee Naton 1325-toimiston työtä vahvasti.
Hyödyt naisten osallistumisesta operaatioihin ja erilaisten tehtävien suunnitteluun, analysointiin ja toimeenpanoon ovat näkyneet konkreettisesti Naton operaatioissa etenkin Afganistanissa. Väkivaltaisuuksien on todettu loppuvan paljon todennäköisemmin, jos rauhanturvaajien joukossa on naisia. On myös luonnollista, että rauhanprosessin tulokset ovat kestävämpiä, kun puolta väestöstä ei jätetä sen ulkopuolelle.
Ratkaiseva tekijä parempien lopputulosten takana ei kuitenkaan ole vain sukupuoli, vaan ne uudet näkökulmat, joita mahdollisimman moniääninen ja eri lähtökohdista tuleva joukko saa koottua päätösten pohjaksi. Miesvaltaisessa Natossa tämä on tarkoittanut naisten määrän lisäämistä ja aseman parantamista. Tällä hetkellä Naton työntekijöistä noin 26 % on naisia, ja esimerkiksi Naton apulaispääsihteerinä toimii ensimmäistä kertaa nainen, yhdysvaltalainen Rose Gottemoeller.
Nato pyrkii myös kouluttamaan henkilökuntaansa, jotta se osaisi ottaa sukupuolinäkökulman paremmin huomioon päivittäisessä työssään.
Suomelle Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda on tärkeä osa ulkopolitiikkaa ja se näkyy myös Naton kanssa tehtävässä kumppanuusyhteistyössä. Suomi osallistuu Natossa keskusteluihin ja epävirallisiin tapaamisiin 1325-agendan edistämiseksi, ja pyrkii tuomaan omia toimivia käytäntöjään tiedoksi muille jäsen- ja kumppanimaille.
Nato on lisäksi perustanut ainoana kansainvälisenä järjestönä neuvoa-antavan kansalaisjärjestöpaneelin tukemaan Naiset, rauha ja turvallisuus-agendan kehittämistä. Myös Suomella on paneelissa edustaja.
Lue lisää naisten aseman parantamiseksi tehdystä työstä Naton verkkosivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Ulkoasiainsihteeri Tiina Hirvonen
Suomen erityisedustusto Natossa