Kyberpuolustusta vahvistetaan kansainvälisellä yhteistyöllä

Vuosi 2017 on lähestymässä loppuaan. Suomen Nato-edustustoon vuodenvaihde tuo uuden vuosiluvun lisäksi myös muita muutoksia: on jälleen aika hyvästellä yksi tärkeistä kollegoista ja toivottaa tervetulleeksi hänen seuraajansa.

Suomen Nato-edustustossa apulaissotilasedustajana kaksi vuotta toiminut everstiluutnantti Esko Liimatta kuvailee aikaansa Brysselissä antoisaksi.
Suomen Nato-edustustossa apulaissotilasedustajana kaksi vuotta toiminut everstiluutnantti Esko Liimatta kuvailee aikaansa Brysselissä antoisaksi.

Everstiluutnantti Esko Liimatta aloitti Suomen Nato ja EU-edustustojen apulaissotilasedustajana 1. tammikuuta 2016. Tehtävänään hänellä on ollut toimia puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikön edustajana ja avustaa Suomen sotilasedustajaa johtamisjärjestelmäasioissa. Vastuualueeseen ovat kuuluneet johtamisjärjestelmiin ja kyberpuolustukseen liittyvän yhteistyön valmistelu ja toimeenpanon tukeminen.

Viimeisen kahden vuoden ajan työssä ovat korostuneet erityisesti kaksi tavoitetta.

- Naton osalta työtäni on ohjannut keskeisimmin johtamisjärjestelmien suorituskyvyn ja yhteensopivuuden kehittäminen Naton aloitteesta käynnistetyn operaatioverkko- ja toimintakonseptin (Federated Mission Networking Framework, FMN) puitteissa. Kyberpuolustuksen alalla tavoitteena on ollut Suomen ja Naton välisen kyberpuolustukseen liittyvän yhteistyön pitkäjänteisyyden ja toimeenpanon syventäminen, Liimatta avaa.

Yhteensopivuutta ja kansallista kyberpuolustusta kehittäen

Liimatan toimikauden aikana Suomi ja Nato solmivat kyberpuolustusta koskevan poliittisen puitejärjestelyn. Puitejärjestelyn allekirjoittivat puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja Naton apulaispääsihteeri Sorin Ducaru.
Liimatan toimikauden aikana Suomi ja Nato solmivat kyberpuolustusta koskevan poliittisen puitejärjestelyn. Puitejärjestelyn allekirjoittivat puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja Naton apulaispääsihteeri Sorin Ducaru.

Suomen kyberturvallisuutta sekä kyberpuolustusta vahvistetaan kansallisten toimien lisäksi myös kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomen ja Naton yhteistyö johtamisjärjestelmä- ja kyberpuolustuksen aloilla on kestänyt jo vuosia. Liimatan mukaan yhteistyön tarve on vain lisääntynyt puolustusvoimien uuden tehtävän kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta myötä.

- Nato on organisaationa keskeisin yhteistyökumppani johtamisjärjestelmien ja kyberpuolustuksen kehittämisessä. Kyberpuolustuksen suorituskykyjen ja tilannetietoisuuden kehittämisen osalta yhteistyö on jopa kriittistä useiden kahdenvälisten yhteistyörakenteidemme tukena. Lisäksi EU-yhteistyöllä on myös oma roolinsa.

Oman toimikautensa yhdeksi merkittävimmäksi edistysaskeleeksi Liimatta nostaa helmikuussa 2017 allekirjoitetun Suomen ja Naton välistä kyberpuolustusyhteistyötä koskevan poliittisen puitejärjestelyn ”Political Framework Arrangement on Cyber Defence cooperation between Finland and Nato”. Myös FMN-ohjelman työryhmien sekä Naton johtamisjärjestelmäneuvoston (C3Board) alaisten suorituskykypaneeleiden ja työryhmien tehtävien uudelleenjärjestelyt ovat parantaneet yhteistyötä.

- Vuosina 2016-2017 toteutetut uudelleenjärjestelyt antavat aiempaa paremmat lähtökohdat sitoa Naton puitteissa tehtävä yhteistyö kansallisen kehittämisohjelmamme toimeenpanosuunnitelmiin. Kyberpuolustuksen alueella laaditut yhteistyösopimukset selkiyttävät yhteistyörakenteemme ja antavat sekä mandaatin että aiempaa paremmat sisällölliset lähtökohdat asiantuntijatason yhteistyön kehittämiselle.

”Yhteistyössä on voimaa”

FMN-työryhmän yhteiskuva. Hyvät ja luottamukselliset suhteet kansainvälisiin kollegoihin ovat työn edellytys. Kuva: Nato
FMN-työryhmän yhteiskuva. Hyvät ja luottamukselliset suhteet kansainvälisiin kollegoihin ovat työn edellytys. Kuva: Nato

Aikaansa Suomen Nato-edustustossa Liimatta muistelee positiivisin mielin. Toimialan kehityksen lisäksi myös työympäristö saa kehuja.

- Asemamme Naton EOP-kumppanina on parempi kuin koskaan. Toimiala-asioissa Suomen kansallista osaamista ja käytännönläheistä lähestymistapaa kiitellään toistuvasti. Nykyisessä hyvin avoimessa yhteistyöilmapiirissä on todella antoisaa kehittää yhteistyötämme ja suorituskykyjen yhteensopivuutta.

Antoisinta ja samalla myös haastavinta on Liimatan mukaan ollut yhteistyöverkoston muodostaminen. Valmistelutasolla työskentely edellyttää nimenomaan hyviä ja luottamuksellisia suhteita kansainvälisiin kollegoihin. Tämä koskee luonnollisesti myös edustuston henkilöstöä.

- Yhteistyössä on voimaa ja parhaana muistonani vien mukanani Suomeen edustuston erinomaisen työskentelyilmapiirin ja suuren määrän uusia ystäviä.

Vaikka Liimatan tuleva tehtävä Maavoimien viestikoulun johtajana ei kovin suoraan sisällä kansainvälistä yhteistyötä muuten kuin johtamisjärjestelmien suorituskyvyn kehittämisen osalta, hän uskoo, että Bryssel-aikoina solmimistuista suhteista tulee olemaan hyötyä myös tulevaisuudessa.

- Viimeisin esimerkki tästä on Norjan kansallisen Johtamisjärjestelmäkoulun esikuntapäällikön kutsu vierailulle heidän kouluunsa hänen kultuaan tulevasta tehtävästäni.

Suomen Nato-edustuston uutena apulaissotilasedustajana tammikuussa 2018 aloittaa everstiluutnantti Tero Palokangas.