Kolmen vuoden urakka

Kolmen vuoden urakka

Eversti Tuomo Repo kollegoineen Naton päämajan edustalla.
Eversti Tuomo Repo kollegoineen Naton päämajan edustalla.

Ukrainan kriisi vuonna 2014 käynnisti mittavat muutokset Natossa ja sen toiminnassa. Naton sopeutuminen uudenlaiseen turvallisuusympäristöön ja oman alueen puolustuksen priorisointi on vaikuttanut myös Suomen Nato-kumppanuuteen. Eversti Tuomo Repo on seurannut kehitystä aitiopaikalta.

- Aloitin työni apulaissotilasedustajana Suomen Nato-edustustossa elokuussa 2014 opiskeltuani sitä ennen puolisen vuotta Nato Defence Collegessa Roomassa. Tehtäviini täällä on kuulunut muun muassa tiivis yhteydenpito yhtäältä Naton sotilasrakenteisiin ja toisaalta puolustusvoimiin. Esimerkiksi tilannetietoisuus ja vaikuttaminen ovat olleet työni keskiössä.

Tilannetietoisuuden lisääminen Naton toiminnasta viimeisten vuosien aikana onkin ollut tarpeen, sillä pitkän kriisinhallinnan ja yhteistyövaraisen turvallisuuskauden jälkeen Nato on palannut perustehtäväänsä yhteiseen puolustukseen. Tämä on vaikuttanut vahvasti Revon edustamalla sotilaallisella puolella.

- Nato on ”event driven” turvallisuustoimija, joka muovautuu poliittisen päätöksenteon perusteella kulloiseenkin tilanteeseen. Sotilaallisella puolella muutos näkyy siinä, että jo tehtyjen välittömien valmiutta kehittävien toiminen kuten Readiness Action Plan (RAP) ja eteentyönnetyn läsnäolon jälkeen Naton alueen puolustaminen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus huomioiden on sotilaallisen toiminnan painopisteenä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmien laatimista, laaja-alaista harjoitustoimintaa ja logististen järjestelmien palauttamista.  Kyseessä on vuosia kestävä valtava urakka.

- Minun aikanani muutos on ollut siis järisyttävä ja se on edelleen käynnissä. On ollut mielenkiintoista seurata muutosta lähietäisyydeltä, eversti Repo toteaa.

Nato-kumppanuus tärkeää Suomen puolustuskyvylle

Suomi osallistui Naton Baltops-harjoitukseen vuonna 2016. Kuva: Merivoimat
Suomi osallistui Naton Baltops-harjoitukseen vuonna 2016. Kuva: Merivoimat

Myös Suomen kumppanuus on muuttunut Naton muutoksen ja EOP- kumppanuuden myötä painopisteen siirryttyä laajaan puolustusyhteistyöhön. Yhteistyöstä on tullut tavoitteellisempaa kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää. Eversti Revon mielestä tämä on erinomainen asia Suomen kansallisen puolustuksen näkökulmasta.

- Suomi nähdään Natossa vahvana turvallisuuden tuottajana erityisesti Itämeren piirissä. Kokonaisturvallisuuden toimintamallimme ja suomalainen asevelvollisuus riittävän sodanajan joukkojen laadun ja määrän tuottajana ovat saanet kiitosta. Olemme vuosien saatossa tehneet oikeita ratkaisuja. Kumppanuutemme on vahva ja myös sotilaallisella puolella sitä voidaan edelleen tiivistää.

Suomella on vahva oma kansallinen puolustus, jota ei kuitenkaan voi toteuttaa umpiossa. On selvää, että mahdollinen kriisi Itämeren ympäristössä vaikuttaa kaikkiin alueen toimijoihin. Vaikka Suomi ei kumppanina ole Naton turvatakuiden piirissä, on sen silti hyvä kyetä tiiviiseen kumppanuuteen Ruotsin ohella myös Naton kanssa erityisesti tilannetietoisuuden ja harjoitustoiminnan osalta.

- Tilannetietoisuuden osalta on hyvä edelleen kehittää järjestelmien yhteensopivuutta. Vaativienkin harjoitusten osalta tulee muistaa, ettemme ole kumppanina harjoittelemassa Naton alueen puolustamista, vaan kansallisessa puolustuksessamme tarvittavia suorituskykyjä. Toisaalta ei pidä unohtaa sitä arvokasta kokemusta, mitä saamme Naton kriisinhallinta- ja koulutusoperaatioista. Erityisen tärkeää on tietysti myös poliittisen puolen ja siviilisektorin yhteistyö, Repo sanoo.

Muuttuvat toimintaympäristöt

Uudet tuulet siis puhaltavat Natossa, mutta myös Revon omassa elämässä. 1. kesäkuuta hän aloittaa työt Kainuun prikaatin komentajana Kajaanissa. Muutos on suuri, mutta myös positiivinen.

- Ryhdyn uuteen haastavan tehtävääni todella hyvin mielin, sillä olen aloittanut palvelukseni Kainuussa alokkaana. Palaan siis kotijoukko-osastooni. Toisaalta tulen varmuudella kaipaamaan edustustomme rautaisen ammattitaitoista ja hyvähenkistä joukkoa.

Nato-edustuston ajoilta Revolle on jäänyt mieleen paljon onnistumisia ja hyviä muistoja. Onnistumisista on syntynyt myös konkretiaa, joka osaltaan on parantanut Suomen toimintaedellytyksiä nykyisessä ympäristössä.

- Erityisesti minulle kaudeltani jää mieleen Suomen puolustusta palveleva tiivistyvä yhteistyö sekä aktiivinen toimintamme Naton sotilaallinen kumppanuuksien kehittämisessä ollessamme pilottina Naton Individually Tailored Roadmap - hankkeessa. Tässä yhteydessä olemme onnistuneet rakentamaan tavoitteellista ja pitkäjänteisestä kumppanuudestamme kokonaisvaltaisen paketin.

- Sotilaana olen saanut siis erinomaisessa yhteistyössä muiden hallinnonalojen edustajien kanssa olla osaltani rakentamassa Suomen kumppanuutta vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä.