Kohti laajempaa EU–Nato-yhteistyötä

Euroopan unionin ja Naton yhteistyö alkoi jo 1990-luvun lopulla, mutta taival on välillä ollut kuoppainen. Uudet turvallisuushaasteet korostavat kuitenkin yhteistyön tarvetta ja ovat antaneet lisävauhtia sen syventämiselle.

EU:n korkea edustaja Federica Mogherini ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tapaavat usein keskustellakseen EU:n ja Naton yhteistyöstä. Kuva: Nato

Viime vuosina Euroopan turvallisuusympäristössä on koettu suuria muutoksia, joista yksi merkittävimmistä on ollut Krimin miehitys vuonna 2014 ja sitä seurannut Ukrainan kriisi. Myös hybridiuhkista näyttää tulleen pysyvä osa turvallisuusympäristöämme. Ennen vuotta 2014 Naton operatiivinen toiminta painottui pääasiassa kriisinhallintaan oman alueen ulkopuolella. Uusien haasteiden edessä Nato aloitti kuitenkin merkittävän uudistusprosessin, jossa se palautti huomionsa takaisin omalle alueelleen. Myös EU:ssa on mietitty turvallisuutta uudesta näkökulmasta. Muuttuneen tilanteen vuoksi EU:n ja Naton yhteistyötä on päätetty lisätä usealla eri alueella.

Varsovassa heinäkuussa 2016 pidetyn Naton huippukokouksen yhteydessä pääsihteeri Stoltenberg, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk ja Euroopan komission puheenjohtaja Juncker allekirjoittivat yhteisjulistuksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) EU–Nato-yhteistyön lisäämisestä. Julistuksessa mainitaan seitsemän kohtaa, joihin yhteistyössä erityisesti kiinnitetään huomiota. Niitä ovat hybridiuhkiin vastaaminen, yhteistyö operaatioissa, kyberturvallisuus ja -puolustus, suorituskyvyt, puolustusteollisuus ja tutkimus, harjoitukset sekä puolustuskapasiteetin kehittäminen kolmansissa maissa.

EU–Nato-yhteisjulistus allekirjoitettiin Varsovan huippukokouksessa. Kuva: Nato

Yhteisjulistusta seurasi sen toimeenpanoa koskeva 42 kohdan toimenpidelista(Linkki toiselle web-sivustolle.), mikä hyväksyttiin joulukuussa 2016. Ensimmäinen raportti toimeenpanon edistymisestä (Linkki toiselle web-sivustolle.)julkaistiin kesäkuussa ja seuraavan raportin on määrä valmistua tämän vuoden joulukuussa.

29 Nato-maasta 22 on EU:n jäseniä, joten EU–Nato-yhteistyön tiivistyminen on tärkeää. Molemmat järjestöt toimivat turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi samoilla maantieteellisillä alueilla, mutta eri painotuksin. Samalla, kun Nato vastaa jäsenmaidensa sotilaallisesta puolustuksesta, on EU:lla perinteisesti ollut laajempi keinovalikoima laaja-alaisempien turvallisuusuhkien torjunnassa. EU:n ja Naton yhteistyössä pääsääntönä onkin täydentävyys: mahdollisia päällekkäisyyksiä pyritään välttämään.

Eurooppalaisen hybridiuhkien osaamiskeskuksen avajaisissa Helsingissä olivat paikalla sekä EU:n korkea edustaja että Naton pääsihteeri. Kuva: Hybridikeskus

EU:n ja Naton syventynyt yhteistyö on hyödyllistä myös Suomelle. EU:n ja Naton yhteistyön katsotaan edistävän Suomen turvallisuutta ja luovan mahdollisuuksia vahvistaa Nato-kumppanuuttamme. Suomi onkin ollut aktiivinen yhteistyön puolestapuhuja. Esimerkiksi Helsinkiin perustettu Eurooppalainen hybridiuhkien osaamiskeskus on hyvä konkreettinen esimerkki tiivistyneestä yhteistyöstä EU:n ja Naton välillä.

Harjoittelija Pihla Bernier
Suomen erityisedustusto Natossa