angle-left Kiireelliset turvallisuushaasteet Naton puolustusministerikokouksen keskiössä

Kiireelliset turvallisuushaasteet Naton puolustusministerikokouksen keskiössä

Naton puolustusministerikokous järjestettiin 13.-14.2.2019 Naton päämajassa Brysselissä. Kokouksessa puolustusministerit käsittelivät kiireellisiä turvallisuushaasteita, joista suurimman huomion vei keskimatkan ohjuksia koskevan INF-sopimuksen tulevaisuus. Suomi oli kutsuttu kokouksen Euroopan unionin ja Naton yhteistyötä käsittelevään työosioon yhdessä Ruotsin ja EU:n korkean edustajan kanssa. Suomea kokouksessa edusti puolustusministeri Jussi Niinistö.

Kuva: Nato-edustusto
Ruotsin ja Suomen puolustusministerit kättelevät Naton pääsihteeriä ennen kokouksen alkua.
Ruotsin ja Suomen puolustusministerit kättelevät Naton pääsihteeriä ennen kokouksen alkua.

Kokouksen ensimmäisenä päivänä keskusteltiin keskimatkan ohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta, josta Yhdysvallat on ilmoittanut aloittavansa puolivuotta kestävän irtautumisprosessin. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi tiedotustilaisuudessa liittokunnan olevan yksimielisesti Yhdysvaltain tukena.

-Sopimus, jota vain toinen osapuoli noudattaa, ei voi toimia, totesi pääsihteeri painokkaasti viitaten Venäjän viime vuosien ohjuskehittelytoimiin.

Nato korosti, että se on sitoutunut asevalvontaan ja ydinaseiden leviämistä ehkäiseviin toimiin. Liittokunta kehotti jälleen Venäjää palaamaan noudattamaan sopimusta, mutta samalla se valmistautuu tilanteeseen, jossa sopimusta ei enää ole.

-Me emme halua uutta asevarustelukierrettä, tiivisti pääsihteeri kaikkien jäsenmaiden tuntemukset.

Puolustusministerikokouksessa liittokunta kävi keskustelua laajemminkin pelotteesta ja puolustuksesta. Taakanjako nousi jälleen agendalle, kun kaikki jäsenmaat ovat toimittaneet kansalliset suunnitelmansa puolustusbudjettien kasvattamiseksi. Pääsihteeri ei kommentoinut kahden prosentin tavoitteeseen pääsevien maiden lukumäärää tarkemmin. Hän tyytyi korostamaan kaikkien jäsenmaiden panosta ja motivaatiota puolustusmenojen kasvattamiseksi.

-Vuodesta 2016 lähtien kaikki Euroopan jäsenmaat sekä Kanada ovat kumulatiivisesti käyttäneet 41 miljardia dollaria enemmän puolustusmenoihin.

Toiveita Afganistanin rauhanpyrkimyksistä

Puolustusministerikokouksessa käytiin läpi liittokunnan operaatioita, joista Afganistanin Resolute Support nousi kaikista näkyvimmin esille. Pääsihteeri Stoltenberg kertoi tiedotustilaisuudessa tilanteen Afganistanissa olevan edelleen vaikea, mutta korosti ettei liittokunta ole vetäytymässä sieltä pois, vaikka mistään ikuisuusoperaatiosta alueella ei olekaan kysymys. Hänen mukaansa rauhanpyrkimyksiä on nähtävissä, vaikka tilanne alueella onkin kestänyt odotettua pidempään.

EU:n ja Naton yhteistyöllä lisäarvoa Suomelle

Kuva: Nato-edustusto
Suomen koko delegaatio kokouksen jälkeen.
Suomen koko delegaatio kokouksen jälkeen.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö osallistui toisen kokouspäivän päättäneeseen EU:n ja Naton yhteistyö käsittelevään työistuntoon. Kokouksessa vallitsi hyvähenkinen tunnelma ja jäsenmaat olivat yhtä mieltä EU:n ja Naton yhteistyön tarpeellisuudesta sekä yhteistyön päällekkäisyyksien välttämisestä. Ministeri Niinistö korosti omassa puheenvuorossaan EU:n ja Naton yhteistyön merkitystä Suomelle.

-EU:n ja Naton yhteistyö tuo Suomelle lisäarvoa, kuten työ sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseksi on osoittanut.

Ministeri Niinistö oli tuonut Suomen puheenvuorossa esiin myös Euroopan vastuunkannon omasta turvallisuudestaan.

-Nato hoitaa jäsentensä yhteisen puolustuksen, mutta EU:n puolustusyhteistyöllä vahvistetaan