Kansainväliset harjoitukset osana puolustuskyvyn kehittämistä

Sotilaallinen suorituskyky muodostuu tehtävänsä osaavasta, toimintakykyisestä henkilöstöstä sekä lukumääräisesti ja laadullisesti riittävästä sotavarustuksesta. Päämäärät niin kansalliselle kuin kansainvälisellekin sotilaalliselle harjoitustoiminnalle asetetaan tästä lähtökohdasta.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestettyyn ACE17-harjoitukseen osallistui joukkoja 11 maasta. Kuva: Ilmavoimat

Harjoitustoiminnalla kehitetään joukkojen kansallista valmiutta, suorituskykyä sekä henkilöstön osaamista ja toimintakykyä siten, että Puolustusvoimat kykenisi täyttämään heille laissa määritellyt tehtävät kaikissa oloissa. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansallisten harjoitusten lisäksi myös monipuolista osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin.

Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön on paitsi Suomen puolustuskyvyn ja yhteistoimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä myös puolustuskyvyn osoittamista. Lisäksi kansainvälisillä harjoituksilla tuetaan käytännönläheisesti niitä valmiuksia, jotka tukevat Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan suunnitellaan pitkäjänteisesti. Suomi valitsee omista lähtökohdistaan sotilaallisen suorituskyvyn ja turvallisuuspoliittisen harkinnan perusteella ne harjoitukset, joihin se osallistuu. Harjoitusten on siis tuotettava lisäarvoa Suomen puolustukselle riippumatta siitä, missä ne pidetään. Painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa, jotka parhaiten kehittävät joukkojen suorituskykyä, yhteistoimintakykyä ja valmiutta.

Lisäksi Puolustusvoimat hyödyntää niitä kansainvälisiä harjoituksia, joita ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää itse sekä harjoituksia, jotka sisältävät Suomesta puuttuvia erityissuorituskykyjä. Muita harkintaan vaikuttavia tekijöitä ovat osallistuminen nopean toiminnan joukkoihin sekä kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön tavoitteet.

Harjoitukset osa eri foorumeilla tehtävää puolustusyhteistyötä

Naton, EU:n ja Naton kumppanimaiden yhteinen Northern Coast harjoitus järjestettiin tänä syksynä Saksan johtamana. Kuva: Puolustusvoimat/Samuli Haapala

Kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on osa puolustusyhteistyötä, jota tehdään toisiaan täydentävillä foorumeilla pohjoismaiden kesken, EU:ssa ja Natossa sekä muun monenvälisen ja kahdenvälisen yhteistyön kautta. Harjoitustoiminnan toteuttaminen on erityisen kustannustehokasta harjoiteltaessa Suomessa ja lähialueilla. Tästä syystä myös kansallisia harjoituksia on avattu kumppaneille ja Suomen harjoitusalueiden käyttöä yhteistyössä lisätty.

Suomessa järjestettävien kansainvälisten harjoitusten avulla pystytään kustannustehokkaasti kehittämään kaikkien puolustushaarojen suorituskykyä, yhteistoimintakykyä, avunannon ja -vastaanoton järjestelyjä sekä johtamisjärjestelmien käyttöä. Koulutus- ja harjoitusyhteistyössä kehitetään myös rajat ylittävää koulutus- ja harjoitusyhteistyötä (Cross Border Training, CBT) erityisesti Ruotsin ja Norjan kanssa.

Osallistuminen Naton tarjoamaan laadukkaaseen harjoitustoimintaan on ollut osa tätä kokonaisuutta jo vuosien ajan. Jatkossa on todennäköistä, että yhteisen puolustuksen ulottuvuus Naton harjoitustoiminnassa tulee korostumaan. Nato voi kutsua yhteisen puolustuksen elementit sisältäviin harjoituksiinsa myös Naton ulkopuolisia maita. On kuitenkin aina muistettava, että tämä artikla 5 -puolustusvelvoite koskee ainoastaan Naton jäsenmaita ja Suomi osallistuu tällaisiin Naton harjoituksiin aina kumppanimaan roolissa ja omista lähtökohdistaan valtiojohdon linjausten mukaisesti.

Harjoitukset tärkeitä Suomen puolustukselle

Puolustusvoimien kaikki puolustushaarat osallistuivat Ruotsin AURORA17-pääsotaharjoitukseen. Kuva: Maavoimat

Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisen kannalta keskeisiä harjoituksia ovat muun muassa Naton nopean toiminnan joukkojen harjoitustoimintaan liittyvät esikunta- ja joukkojen harjoitukset. Keskeisiä harjoiteltavia osa-alueita taasen ovat suunnitteluun, johtamiseen, johtamisjärjestelmiin, logistiikkaan sekä erityissuorituskykyihin liittyvä harjoitustoiminta. Samoja kokonaisuuksia harjoitetaan myös kahden- ja monenvälisissä harjoituksissa.

Puolustusvoimien vuoden 2017 kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnitelma sisältää 84 kansainvälistä koulutustapahtumaa ja harjoitusta Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumien määrä sekä kustannustaso ovat edellisvuoden tasolla. Suomen suunniteltu osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2017 on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle osallistumiselle ja yhteistyön kehittämiselle.

Kaikessa harjoitustoiminnassa ja niiden tavoitteiden määrittelyssä on muistettava, että sotilas opetetaan toimimaan ja selviytymään taistelukentän olosuhteissa. Vain opetetut ja koetut taidot osataan tilanteessa, joka vaatii aseellisen voiman käyttöä. Toimittiin sitten kotimaassa tai ulkomailla.

Apulaissotilasedustaja eversti Tommi Haapala
Suomen erityisedustusto Natossa