Hyvää Eurooppa-päivää Nato-edustustosta!
EU:n ja Naton johto allekirjoitti kohta kolme vuotta sitten historiallisen poliittisen julistuksen, jossa ilmaistiin tarve ja halu järjestöjen strategiselle kumppanuudelle ja yhteistyön tiivistämiselle. Yhteistyön konkretisoimiseksi määriteltiin seitsemän keskeistä yhteistyöaluetta, joiden osalta myöhemmin sovittiin yhteensä 74:stä toimenpiteestä.
Keskeinen osa sovituista toimenpiteistä - 20 kpl – koskee hybridiuhkiin vastaamista. Hybridiuhissa tiivistyykin koko EU-Nato –yhteistyön ydin: turvallisuustilanne on heikentynyt, ja valtioiden rajat ylittävät, usein ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajoja sekoittavat uhat edellyttävät tiivistä yhteistyötä. Turvautuminen EU:n ja Naton toisiaan täydentäviin työkaluihin hyödyttää molempia toimijoita. Myös vuonna 2017 Helsinkiin perustetulla, kaikille EU- ja Nato-maille avoimella Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksella on tärkeä rooli yhteistyön tiivistämisessä. Hybridiuhkien torjumisen lisäksi Suomelle tärkeitä yhteistyöalueita ovat erityisesti sotilaallinen liikkuvuus, harjoitusyhteistyö ja kyberturvallisuus.
Käytännön yhteistyö on viime vuosina edennyt nopeasti: instituutiot ovat työtasolla jatkuvasti yhteydessä toisiinsa, yhteisiä seminaareja ja koulutuksia järjestetään ja tietoa vaihdetaan. Naton neuvosto ja EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komitea tapaavat säännöllisesti.
Yhteistyötä perinteisesti hankaloittaneet poliittiset haasteet eivät kuitenkaan ole kadonneet. Järjestöjen toisistaan poikkeavat jäsenpohjat rajoittavat edelleen yhteistyön syventämistä ja turvaluokitellun tiedon jakamista. Toiminta on parhaimmillaankin rinnakkaista ja koordinoitua, ei kuitenkaan todellista yhdessä tekemistä.
EU-Nato –yhteistyön tulevaisuuden kannalta tärkeää on transatlanttisen suhteen kehitys. Yhdysvaltain nykyhallinto suhtautuu varautuneesti Euroopan unioniin, mikä on luonut jännitteitä myös EU-Nato –suhteeseen. Teollisuus- ja kauppapoliittiset näkemyserot heijastuvat jossain määrin myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Yhdysvallat on perännyt eurooppalaisilta kumppaneiltaan suurempaa vastuunkantoa oman alueensa turvallisuudesta, mutta sen toimeenpano EU:n puitteissa taas herättää epäilyjä.
Monet EU- ja Nato-maat haluaisivat kehittää järjestöjen yhteistyötä entistä strategisemmaksi. Tarve yhteistyölle tunnustetaan, ja esim. molemmissa järjestöissä käytävä keskustelu Kiinasta sekä uusista asejärjestelmistä ja kasvavasta digitalisaatiosta tarjoaisivat luontevan väylän syventää yhteistyötä.
EU:n jäsenenä ja Naton edistyneenä kumppanimaana Suomi tukee EU-Nato –yhteistyön vahvistamista. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle kohdistuukin merkittäviä odotuksia. Kansainvälinen turvallisuustilanne luo yhteistyölle niin vahvan tarpeen, ettei poliittisten haasteiden tulisi estää yrittämistä.
Lauratuulia Lehtinen
Kirjoittaja on ministerineuvos Suomen Nato-edustustossa