Afganistan – kehitystä ja turvallisuutta

Naton johtaman Resolute Support -kriisinhallintaoperaation tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta luomaan turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi. Osallistuminen Naton kriisinhallintaan on tärkeä osa Suomen kumppanuusyhteistyötä.

Afganistan on islamilainen, maanpinnan muodoiltaan vuoristoinen sisämaavaltio Aasiassa. Maan pinta-ala on Suomeen verrattuna lähes kaksinkertainen, noin 650 000 neliökilometriä. Sen noin 31 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia on sunnimuslimeita. Maassa puhutaan kuitenkin yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu, suurimpien etnisten ryhmien ollessa pataanit ja tadžikit.

Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri ja väestön koulutustaso ovat kärsineet merkittävästi. Afganistan on myös tunnettu maana, joka tuottaa runsaasti huumeita kansainvälisille markkinoille, etenkin oopiumia. Toisaalta Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen toisi maalle vaurautta.

Resolute Support -operaation suomalaisia sotilaita partiossa Afganistanissa. Kuva: Puolustusvoimat

Tehtävänä Afganistanin hallinnon tukeminen

Afganistan on ollut Naton johtaman sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioaluetta lähes kaksi vuosikymmentä. ISAF eli International Security Assistance Force oli Naton johtama ja YK:n valtuuttama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio, joka toimi Afganistanissa vuosina 2001–2014. Sen tehtävänä oli tukea maan väliaikaista hallintoa luomalla vakautta ja turvallisuutta Afganistaniin. Vuodesta 2011 alkaen vastuuta turvallisuudesta siirrettiin asteittain afganistanilaisille joukoille. ISAF-operaatio päättyi vuoden 2014 lopulla.

ISAF-operaatiota seurasi niin ikään Nato-johtoinen operaatio, Resolute Support (RS), joka aloitti toimintansa Afganistanissa 1.1.2015. RS:n päätehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi. Lisäksi operaatio avustaa keskushallinnon vaikutusvallan laajentamisessa koko maahan. Vakaiden ja turvallisten olojen kehittäminen myös ennaltaehkäisee maan ajautumista kansainvälisen terrorismin tukialueeksi.

Operaatio tukee Afganistanissa paikallisten viranomaisten työtä muun muassa suunnittelun, ohjauksen ja budjetoinnin osalta. Tehtävänä on varmistaa hallinnon läpinäkyvyys, vastuullisuus ja valvonta sekä tukea hallinnon prosesseja esimerkiksi joukkojen muodostamisessa, rekrytoinnissa, henkilöstöhallinnossa ja henkilöstön koulutuksessa. Operaation tuki kohdentuu ministeriöihin, hallintoon ja korkean tason turvallisuusviranomaisiin. Operaation tehtäviin ei kuulu taistelutoimintaan osallistuminen. Operaation oli määrä päättyä vuoden 2016 lopussa, mutta Afganistanin heikentynyt turvallisuustilanne ei mahdollistanut operaation lakkauttamista suunnitellusti. Operaation kokonaisvahvuus on ollut 14 600 ja sitä ollaan nyt nostamassa noin 16 000:een. Suurimmat joukkomäärät tulevat Yhdysvalloista, Italiasta, Georgiasta, Romaniasta, Saksasta, Turkista ja Isosta-Britanniasta.

Suomalaiset sotilaat partiossa Afganistanissa. Kuva: Puolustusvoimat

Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen kehittää myös kansallisia valmiuksia

Suomi on osallistunut sekä ISAF-operaatioon että RS-operaatioon aktiivisesti alusta asti. Osallistuminen Naton kriisinhallintaan on tärkeä osa Suomen kumppanuuspolitiikkaa.

Suomella on tällä hetkellä RS-operaatiossa noin 30 sotilasta, joista noin 20 Kabulissa ja 10 Saksan johtamalla pohjoisella komentoalueella. Suomen osallistuminen sisältää neuvonantajatoiminnan ja omasuojahenkilöstön. Lisäksi Suomella on henkilöstöä operaation esikuntatehtävissä sekä kansallisen tuen ja huollon tehtävissä.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) käsittelivät 1.6.2018 Suomen osallistumista kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Kokouksessa linjattiin muun muassa, että Suomi lisää osallistumistaan RS-operaatiossa noin 60 sotilaaseen 1.1.2019 alkaen toistaiseksi. Suomen osallistumisen painopiste on jatkossa Saksan johtamalla komentoalueella Pohjois-Afganistanissa.

Lisäämällä osallistumistaan UTVA:n linjauksen mukaan Suomi osallistuu jatkossakin aktiivisesti ja määrätietoisesti Afganistanin alueen rauhoittamiseen ja kehittämiseen osana monikansallista joukkokokoonpanoa.

Kansainvälisestä sotilaallisesta kriisinhallinnasta puhuttaessa on muistettava sen vahvistava merkitys myös kansalliselle puolustuskyvylle. Naton puitteissa kehitetty sotilaallinen yhteistoimintakyky parantaa Suomen teknisiä valmiuksia ottaa kansainvälistä apua vastaan tilanteessa, jossa Suomea kohtaisi kriisi ja kansainvälistä apua tarjottaisiin Suomelle. Samalla kehittyy vastaavasti myös Suomen oma kyky kansainväliseen sotilaallisen avun antamiseen.

Apulaissotilasedustaja eversti Tommi Haapala
Suomen erityisedustusto Natossa