Namibian talous kaipaa rakenteellisia uudistuksia

Namibian talouden suurimpia kompastuskiviä ovat tällä hetkellä kasvava valtionvelka, riippuvuus SACU-tulliliiton tuloista ja julkisen sektorin paisuneet palkkamenot. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan rakenteellisia uudistuksia tarvitaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, yritysten luottamuksen nostamiseksi sekä talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalin lisäämiseksi. Ajatushautomo IPPR povaa lähitulevaisuuden suurimpien riskien liittyvän sateiden puutteeseen, kaivosteollisuuden haasteisiin sekä Etelä-Afrikan ja Angolan ongelmiin.

Namibian talouden alamäki on jatkunut nyt kolmen vuoden ajan. Luottoluokitusyhtiö Fitch laski alkuvuodesta arvionsa negatiiviseksi. Fitch siirsi maan luottoluokkaan BB+ alun perin jo vuonna 2017, mutta tähän saakka luokitus säilyi vakaana. Ennusteet tälle vuodelle ovat heikosti positiivisia: Namibian keskuspankki on arvioinut maan bruttokansantuotteen kasvavan 0,3 prosenttia. Alkuvuoden todelliset luvut eivät kuitenkaan tue tätä arviota, päinvastoin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Namibian BKT supistui jälleen, tällä kertaa kaksi prosenttia.

Yhtenä syynä taantumaan ovat Etelä-Afrikan talousvaikeudet. Myös toisen tärkeän naapurin eli Angolan haasteet heijastuvat maahan. Lisäksi Namibiaan vaikuttaa uraanin alhainen maailmanmarkkinahinta, ja maan timanttisektorillakin menee huonosti. Namibian keskuspankki ennustaa kaivossektorille tänä vuonna 4,7 prosentin negatiivista kasvua, kun viime vuonna luvut olivat reippaasti plussan puolella, 22 prosenttia. Jos kysyntä Kiinan suunnasta heikkenisi, huonontaisi se näkymiä entisestään.

Sen sijaan rakennusteollisuuden uskotaan elpyvän viime vuoden -18,3 prosentista +1,3 prosenttiin. Tämä johtuu pitkälti valtion suunnittelemista suurista rakennushankkeista, joilla halutaan tukea talouskasvua. Näitä ovat tie- ja rautatieverkoston kehittäminen sekä Windhoekin päälentokentän parannustyöt. Suurin tieprojekti on Windhoekin ja Okahandjan välisen moottoritien laajennus. Rautateistä Lüderitzin ja Kranzbergin välinen rataprojekti lukeutuu merkittävimpiin. Rakennustöitä rahoitetaan osaksi Afrikan kehityspankin AfDB:n lainalla. Maatalouspuolella panostetaan erityisesti vesi-infrastruktuuriin. Myös hotelli- ja ravintola-alalle povataan kasvua -9,4 prosentista +3,7 prosenttiin.

Namibian vienti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 168 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria edellisvuoteen verrattuna. Tärkeimpiä kauppakumppaneita olivat Kiina ja Etelä-Afrikka. Namibian vienti Kiinaan on ylittänyt tuonnin arvon jo kuusi vuosineljännestä peräjälkeen. Itään viedään pääasiassa kuparia, uraania, sinkkiä ja muita malmeja. Vuonna 2017 kuparia ei viety Kiinaan lainkaan, mutta tällä hetkellä sen merkitys on yli puolet Namibian Kiinan-viennistä. Tämä näkyy kaupan volyymissa idän jättiläisen kanssa. Kun vienti Kiinaan oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä vielä 27 miljoonaa USD, oli sen arvo tänä vuonna lähes 15-kertainen, 380 miljoonaa USD.

Suomen ja Namibian välinen kauppa jatkuu vähäisenä. Suomen vienti Namibiaan oli 0,1 prosenttia maamme kokonaisviennistä kaikkiin Afrikan maihin vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Vienti Suomesta Namibiaan on ollut vuositasolla keskimäärin kahdeksan miljoonan euron luokkaa kuluneen viiden vuoden aikana. Suomesta on viety lähinnä koneita, laitteita ja polttoainetta. Tuonti Namibiasta on pysytellyt yleensä alle miljoonan euron tasolla. Suurimpia tuontiluokkia ovat olleet lihatuotteet sekä hedelmät ja pähkinät. Viime vuosi oli poikkeuksellinen tuonnin arvon ollessa yli kymmenen miljoonaa euroa. Tuolloin Namibiasta ostettiin kaivannaisia.

IMF:n ja Namibian Artikla IV -konsultaatiot

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vieraili Namibiassa touko–kesäkuussa Artikla IV
-konsultaatioiden merkeissä. IMF arvioi, että Namibian talous supistuu edelleen tänä vuonna ja elpyy sen jälkeen vähitellen. IMF totesi julkilausumassaan, että kasvun odotetaan kääntyvän positiiviseksi vuonna 2020 ja nousevan pikkuhiljaa noin kolmeen prosenttiin. Arvioon voivat kuitenkin vielä vaikuttaa esimerkiksi tulot tulliliitto SACU:lta, mikäli ne jäisivät ennustettua alhaisemmiksi. Tämä on täysin mahdollista, mikäli Etelä-Afrikan talous ei käänny nousuun.

IMF totesi myös, että Namibian on välttämätöntä toteuttaa uudistuksia tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, jotta yritysten luottamus ja talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali nousisi. Julkisen talouden sopeuttamispolitiikan rinnalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota epävarmuuden vähentämiseen, liiketoimintasäännöstön yksinkertaistamiseen, sähkö- ja kuljetuskustannusten pienentämiseen ja julkisen sektorin palkkapolitiikan uudistamiseen. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää poistaa viennin esteitä, lisätä koulutettujen ja ammattitaitoisten työntekijöiden määrää ja edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Valtion budjetti 2019/2020

Valtiovarainministeri Calle Schlettwein esitteli maaliskuussa Namibian talousarvion kaudelle 2019/2020. Budjetti on 4,7 miljardia USD (66,6 miljardia Namibian dollaria). Menot ovat kasvaneet noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Valtion tuloiksi arvioidaan neljä miljardia USD (58,4 miljardia Namibian dollaria) eli budjetin alijäämäksi on arvioitu noin neljä prosenttia. Valtion velka tulee kasvamaan saavuttaen puolet BKT:sta vuonna 2020 tai 2021. Vuonna 2014 velkasuhde oli vielä 27 prosenttia. Inflaatio pysynee noin 4,5 prosentissa.

Ministeri aloitti budjettipuheensa todeten, että maan nykyinen taloudellinen tilanne on aiheuttanut vaikeuksia monille namibialaisille. Asiat voisivat kuitenkin olla vielä huonommin, jollei valtio olisi tehnyt säästötoimenpiteitä. Ministeri alleviivasi puheessaan rakennepoliittisia uudistuksia, joita Namibia on toteuttanut viimeisen neljän vuoden aikana. Näitä ovat esimerkiksi budjettikauden puolivälissä tehtävä päivitetty talousarvio, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen, integroitu verohallintojärjestelmä sekä suuret investoinnit logistiikka- ja vesisektoreilla. Edellisen talousarvion yhteydessä valtiovarainministeriö ilmoitti myös erilaisista verotuksen uudistamistoimista. Välttääkseen talouden elpymisen hidastumisen, ministeriö on nyt perunut osan aloitteista.

Ajatushautomo Institute for Public Policy Research (IPPR) julkaisi budjettianalyysiinsa(Linkki toiselle web-sivustolle.) kesäkuussa. Sosiaalisektorin osuus valtion budjetista on edelleen puolet. Lisäresursseja kohdennetaan peruskoulutukseen, terveys- ja sosiaalipalveluihin, turvallisuuteen ja köyhyyden vähentämiseen. Erityisesti peruskoulutukseen ja esiopetukseen satsataan. Peruskoulutuksesta, taiteesta ja kulttuurista vastaava ministeriö saa viidenneksen valtion budjetista. Terveys- ja sosiaalisektorille on budjetoitu lähes 500 miljoonaa USD. Suurimmat leikkaukset sijoittuivat kaupunkikehityksestä, korkeakoulutuksesta ja puolustuksesta vastaaviin ministeriöihin. Korkeakoulutukseen osoitetaan jatkossa noin 260 miljoonaa USD. Merkittävää on, että julkisen sektorin palkkakulut ovat kasvaneet lähes 300 prosenttia kuluneen vuosikymmenen aikana. Menojen kasvua on perusteltu inflaatiolla ja tehtävien vaativoinnilla. Julkishallinnon palkat vievät tällä hetkellä noin 45 prosenttia kokonaisbudjetista.

IPPR:n ja monien muiden asiantuntijoiden mukaan Namibian tulisi keskittyä ulkomaisten sijoitusten houkutteluun parantamalla liiketoimintaympäristöään. Esimerkiksi taloudellisen voimaannuttamisen lakiesitykseen (NEEEF) ja investointien edistämisasetukseen liittyvät epävarmuustekijät tulisi poistaa. Presidentti Geingob nimitti aikaisemmin tänä vuonna korkeantason talouspaneelin, jonka puheenjohtajana toimii paikallinen liikemies Johannes !Gawaxab. Ryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja talouskasvun luomiseksi, antaa valtionjohdolle neuvoja ja esittää muutoksia talouden rakenteisiin. Tavoitteena on lisätä kotimaisia ja ulkomaisia investointeja sekä ratkoa talouskasvun tiellä olevia pullonkauloja, kuten lainsäädännöllisiä rajoitteita ja puutteita. Uusien investointien tavoitesummaksi on asetettu miljardi USD. Yksi paneelin esityksistä on heinä–elokuun vaihteessa Windhoekissa järjestettävä kansainvälinen talousfoorumi. Kokouksen päämääränä on tuoda yhteen julkisen ja yksityisen sektorin huipputoimijoita ympäri maailmaa. Namibia tulee esittelemään kokouksessa kolmesta viiteen kärkihanketta, joihin toivoo kansainvälisiä kumppaneita. Näitä ovat energia- ja vesialan projektit, valokuitukaapeliyhteyden rakentaminen sekä rakennusalan hankkeet.

Energiasektorilla tapahtuu

Mitä ulkomaisen pääoman houkutteluun tulee, erityisen kiinnostava tapaus on murroksen edessä oleva Namibian energiasektori. Sähkönkulutus maassa on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tuotantokapasiteetti on käytännössä täysin riittämätön, ja tällä hetkellä valtaosa sähköstä joudutaan tuomaan naapurimaista. Viime vuonna Namibia osti lähes 75 prosenttia energiatarpeestaan ulkomailta. Luku on itsenäisyyden ajan suurin. Yhtenä syynä tähän on Namibiaa piinaava kuivuus, joka on vaikuttanut esimerkiksi Ruacanan vesivoimalan toimintaan.

Uusiutuvat energiamuodot tarjoavat monia liiketoimintamahdollisuuksia. Auringonpaisteen määrässä ja intensiteetissä Namibia on maailman kärkeä: aurinko paistaa yli 300 päivänä vuodessa. Kesäkuussa avattiin Marientalin aurinkopuisto, jonka tuotantokapasiteetti tulee olemaan 45 MW. Kyseessä on Namibian suurin aurinkovoimala, joka saattaa olla yksi maailman tuotteliaimmista. Voimala on mittava espanjalaisinvestointi. Itsenäinen energiantuottaja Alten Africa omistaa 51 prosenttia voimalasta, valtion energiayhtiö NamPower 19 prosenttia ja namibialaisyritykset loput 30 prosenttia.

NamPower on osoittanut kiinnostusta erityisesti aurinkoenergiaa ja energian varastointiin keskittyneitä ratkaisuja kohtaan. Yhtiön tämänhetkisissä suunnitelmissa on lisätä energian tuotantoa lyhyellä tähtäimellä seuraavasti: 20 MW aurinko-, 40 MW tuuli- ja 40 MW biomassapohjaista energiaa. NamPower on solminut yhteensä 18 sopimusta itsenäisten energiantuottajien kanssa. Näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 176 MW.

Johanna Unha-Kaprali

Suomen suurlähetystö, Windhoek