Namibian hallinto toimii afrikkalaisittain hyvin
Namibia sijoittui kuudenneksi afrikkalaisten maiden julkisia palveluja mittaavassa rankkauksessa.
Lokakuun alussa julkaistiin taas vuosittainen Ibrahim-indeksi, joka mittaa 53 Afrikan maan hallinnon tilaa kansalaisen näkökulmasta. Namibian pisteet olivat vertailussa 67, ja tällä pistemäärällä se sijoittui kuudenneksi Afrikan maiden keskuudessa. Maksimipistemäärä on sata.
Afrikkalaisen Mo Ibrahim -säätiön tuottaman indeksin kärjessä on Mauritius (83 pistettä), toisena Seychellit (78,5) ja kolmantena Botswana (75,9).
Keskimääräinen pistemäärä koko Afrikan mantereella oli 49 ja eteläisen Afrikan alueellinen keskiarvo oli 57. Namibia sijoittui 12 eteläisen Afrikan maan vertailussa neljänneksi.
Ibrahim-indeksi arvioi kansalaisille tarjottavia julkisia palveluita neljän eri alakategorian avulla: turvallisuus ja oikeusturva, vaikuttamismahdollisuudet ja ihmisoikeudet, liiketoimintaympäristön vakaus sekä terveyspalvelujen ja koulutuksen tila. Namibia sai kaikissa kategorioissa selvästi Afrikan keskitasoa paremmat pisteet.
Turvallisuuden ja oikeusturvan kohdalla Namibian pisteet olivat 80, kun taas Afrikan keskiarvo ylsi vain 55 pisteeseen, vaikutusmahdollisuuksien ja ihmisoikeuksien kohdalla Namibia sai 66 pistettä, kun Afrikan keskiarvo oli 46. Liiketoimintaympäristön vakaus arvioitiin Namibiassa 63 pisteeseen, ja Afrikan keskiarvo oli tässä kategoriassa 46.
Terveyspalvelujen ja koulutuksen tilan osalta Namibia sai 57 pistettä Afrikan keskiarvon ollessa 50 pistettä.
Vielä on parannettavaa
Indeksin antama tulos vaikuttaa melko uskottavalta. Namibiaa voi pitää edelleen varsin turvallisena maana afrikkalaisen mittapuun mukaan: demokratian ja ihmisoikeuksien tila on vakaa, ja byrokratia ei luo yrittämiselle kovin suuria esteitä.
Indeksissä Namibian terveyspalvelujen ja koulutuksen tila pärjää huonoiten, eikä tämä ole yllätys. On hyvin tiedossa, että terveyspalveluita tulisi kehittää edelleen ja että kouluissa annettu opetus ei ole laadultaan lähelläkään sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Peruskoulun loppututkinnossa reputtaakin edelleen noin puolet niihin osallistuvista.