Maputossa käytiin hektinen kierros EU-SADC kauppaneuvotteluja

Tavarakauppaa koskevat neuvottelut EU:n ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC:in välillä on pääosin saatu päätökseen. Ongelma-alueita ovat palvelukauppa ja muut kauppaan liittyvät aiheet kuten investoinnit, kilpailulainsäädäntö ja julkiset hankinnat.

Mosambikin pääkaupungissa Maputossa, Intian valtameren rannalla sijaitseva konferenssikeskus kuhisi kun EU:n ja SADC:n välisiä EPA-kauppaneuvotteluja käytiin korkean tason virkamiestasolla lokakuussa.

Euroopan komission pääneuvottelija, kauppaosaston varajohtaja Karl Friedrich Falkenberg, esitteli neuvottelujen haasteita EU:n jäsenmaiden edustustoille. Falkenberg piti tärkeänä että sopimukseen päästään Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sovittuun takarajaan eli vuoden loppuun mennessä.

Tavarakauppaa koskevat neuvottelut on suurilta osin saatu päätökseen ja myös terveys- ja kasvinsuojelutoimista ja kaupan teknisistä esteistä on sovittu. Ongelma-alueita ovat palvelukauppa ja muut kauppaan liittyvä aiheet, joita ovat muun muassa investoinnit, kilpailulainsäädäntö ja julkiset hankinnat.

Falkenberg korosti, että ellei sopimusta synny, ne maat, jotka eivät kuulu vähiten kehittyneiden maiden ryhmään (Botswana, Namibia ja Swasimaa), joutuvat nykyistä heikompaan asemaan. Vähiten kehittyneillä mailla on ns. EBA-aloite, joka takaa tullittoman ja kiintiöttömän markkinoillepääsyn EU:n markkinoille. Tosin sopimuksen muut hyödyt jäävät silloin niiltäkin saavuttamatta. Falkenberg totesi ettei komissiolla ole varasuunnitelmaa, joka nostettaisiin pöydälle mikäli sopimukseen ei päästä.

Suppea EPA-sopimus alkajaisiksi

Komission mukaan mahdollisuudet päästä laajaan sopimukseen ennen vuodenvaihdetta näyttävät vaikeilta. Jos tässä ei onnistuta, aluksi sovittaisiin vain tavarakaupan kattavasta EPA-sopimuksesta. Palvelukaupasta ja muista aiheista, kuten kehitystä tukevista instrumenteista neuvoteltaisiin ensi vuonna.

SADC-neuvotteluissa Etelä-Afrikan asema on ongelmallinen ja koordinaatio sen olemassa olevien sopimusten kanssa asettaa haasteita. Se on myös ollut haluton keskustelemaan mm. economic governance -asiakokonaisuuteen liittyvistä teemoista kuten kilpailupolitiikasta. Tansania puolestaan neuvottelee SADC-ryhmässä, mutta ajaa osittain muista poikkeavaa linjaa, mikä on ollut murheenkryyni neuvottelijoille

Kehitysluvusta päästiin neuvottelemaan

SADC-maat esittelivät EU:n neuvottelijoille ehdotuksensa sopimuksen kehitysluvuksi. SADC:n edustajan mukaan päähuomio on tarjonnan pullonkauloissa ja tuotantokapasiteetin tehostamisessa. Esitys on linjassa jo tehdyn avun tarvekartoituksen kanssa.

Kauppaan liittyvän avun tarvekartoituksesta keskusteltiin samaan aikaan pidetyssä alueellisessa valmistelukokouksessa. Tarvekartoitus ennakoi neuvottelutulosta. Se kattaa mm. tullikompensaatiot, alkuperäsääntöjä koskevan koulutuksen, rajaselvitysten tukemisen ja terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvän tuen. SADC haluaisi sisällyttää myös kauppaa tukevan infrastruktuurin ohjelmaan.

Komissio korosti olevansa vakaasti sitoutunut EPA-tulosten tukemiseen. EPA-tuen on tarkoitus kattaa nimenomaan sopimuksesta syntyvät sopeutumiskulut. Mikäli joku aihe jätetään EPA-sopimuksen ulkopuolelle, tulee sen tukemisesta päättää muun SADC-yhteistyön kautta. Komission lisäksi myös jäsenmaiden tukea tarvitaan sopimusten toimeenpanossa ja hyödyntämisessä.

Tulevina päivinä ja viikkoina neuvottelut EU:n ja SADC:n välillä jatkuvat Brysselin harmaassa syyssäässä.

Taustalla EU:n AKT-maille myöntämien kauppaetujen sovittaminen WTO-todellisuuteen

Euroopan Unioni on vuodesta 2002 lähtien käynyt Cotonoun sopimukseen pohjautuvia neuvotteluja nykyiset kauppajärjestelyt korvaavista EPA-talouskumppanuussopimuksista Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) -maaryhmän maiden kanssa.

Neuvotteluita käydään erikseen kuuden alueellisen ryhmän kanssa. Ryhmät ovat Keskinen Afrikka, Länsi-Afrikka, Itäinen ja eteläinen Afrikka, Karibia, Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC) ja Tyynimeri. EU:n puolesta neuvottelee komissio neuvoston vuonna 2004 hyväksymän mandaatin pohjalta.

Sopimusten on määrä tulla voimaan viimeistään 1.1.2008, jolloin nykyisten EU–AKT-kauppasopimusten WTO-poikkeuslupa umpeutuu. Kuluva vuosi on siis erittäin tärkeä.

Osapuolet ovat todenneet neuvottelujen olevan jäljessä aikataulusta. Kuitenkaan millään neuvottelualueella ei tavoitteista ole luovuttu ja kaikki AKT-maat ja alueet ovat yhä mukana prosessissa. Neuvottelujen venyminen aivan aikataulun loppuun on kuitenkin omiaan luomaan epävarmuutta.

EU:n tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla ja toteuttaa asteittainen ja vastavuoroinen tavaroiden ja palvelujen kaupan vapauttaminen WTO:n sääntöjen mukaisesti.

Samalla pyritään ottamaan huomioon AKT-maiden erilaiset tarpeet ja kehitystaso. Tavoitteena on niiden sujuva ja asteittainen integroituminen maailmantalouteen. EU pyrkii siihen, että maiden poliittiset valinnat ja ensisijaiset kehitystavoitteet kuten köyhyyden vähentäminen otetaan huomioon. Näin edistetään kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista.

Neuvotteluissa sitoudutaan myös AKT-maiden alueellisen yhdentymisen edistämiseen ja tukemiseen. Alueellinen yhdentyminen on avainasemassa AKT-maiden integroituessa maailmantalouteen.

Talouskumppanuussopimukset ja Suomen tuontipolitiikka

Talouskumppanuussopimusten tultua voimaan tuonti EU-alueelle helpottuu erityisesti niistä AKT-maista, jotka eivät kuulu vähiten kehittyneiden maiden ryhmään. Tällaisia ovat SADC-maista Botswana, Namibia ja Swasimaa.

Aiemmat kiintiöt ja tullit näiden maiden tuoteilta poistuvat EPA-sopimusten voimaantulon myötä. Vähiten kehittyneet maat voivat jo nykyisin viedä tuotteitaan EU:hun tullitta ja kiintiöittä. Poikkeuksena ovat sokeri ja riisi, jotka siirtyvät vähitellen tulli- ja kiintiövapauden piiriin.

Sopimusten voimaantulon jälkeenkin maat kärsivät kauppakapasiteetin puutteesta. Tuontihelpotusten tuomat mahdollisuudet eivät välttämättä heti realisoidu. EPA-sopimuksiin kuuluu elementti, jolla EU pyrkii vahvistamaan AKT-maiden kykyä ylittää näitä ongelmia.

EPA-sopimukset sisältävät myös terveys- ja kasvinsuojelutoimia sekä kaupan teknisiä esteitä koskevia määräyksiä. Nämä tarjoavat AKT-maille välineen, jolla ne voivat jatkossa paremmin selvittää EU:ssa kohtaamiaan kaupanesteitä. Välinettä voivat hyödyntää luonnollisesti myös EU-maiden tuontiyritykset.

Namibia kuuluu Suomen ulkoministeriössä tehtävän kehitysmaatuonnin helpottamistyön pilottimaihin. Kiintiöiden poistuminen erityisesti namibialaiselta lihalta ja rypäleiltä tulee olemaan merkittävä positiivinen asia maan viennissä EU-alueelle. Myös terveys- ja kasvinsuojelukysymyksiin kohdennettava tuki ja sääntelyä koskeva työ tuo potentiaalisesti huomattavaakin hyötyä Namibialle, jolle terveys- ja kasvinsuojelumääräykset ovat tärkeä vientiä koskeva kysymys.