Uuden Afrikan lähettiläs

Uuden Afrikan lähettiläs

”Suomalaisten on aika katsoa Afrikkaan uusin silmin”, Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Laura Torvinen sanoo. Palatessaan maahan viiden vuoden tauon jälkeen hän joutui päivittämään myös omia kuviaan Afrikasta ja Mosambikista.

Laura Torvisen mukaan uusi Afrikka on dynaaminen, mutta muutos ei etene tasatahtia kaikissa maissa ja niiden sisällä. Afrikka on hyvin erilaisten ja eri kehitysvaiheita elävien valtioiden kokonaisuus.

”Mosambikin nuori ja nouseva keskiluokka jakaa teollistuneen maailman arvot eikä miellä itseään avun kohteeksi. Samalla suuri enemmistö mosambikilaisista elää yhä köyhyydessä ja tarvitsee kehitysyhteistyötä. Näitä eri ryhmiä suomalaisten olisi lähestyttävä täysin erilaisin viestein”, Torvinen arvioi.

Torvinen on seurannut Mosambikin kehitystä 30 vuotta. Oma kipinä kehitysyhteistyöhön syttyi Afrikan vapautusliikkeiden aikaisesta solidaarisuudesta.

Laura Torvinen saapui 30 vuotta sitten maailman köyhimpään maahan. Kuva: Outi Einola-Head.

”Minun sukupolveni ajatusmaailmaa leimasi vahvasti solidaarisuuden aate ja sen myötä tuki itsenäisyydestä taisteleville Frelimolle ja Swapolle sekä osallistuminen apartheidin vastaiseen toimintaan. Tämän sukupolvikokemuksen päivittäminen vaatii jatkuvaa työtä myös minulta”.

Lähtökohtana maailman köyhin maa

Torvinen saapui Mosambikiin ensimmäisen kerran vuonna 1988, jolloin Mosambik oli sisällissotaa käyvä maailman köyhin maa. Uusi perustuslaki saatiin vuonna 1990, ja se loi pohjaa maan siirtymiselle monipuoluedemokratiaan, avoimeen talouteen ja sodan päättymiseen vuonna 1992.

”Sodan päättymiselle ratkaisevaa oli koko kansainvälisen tilanteen muutos Berliinin muurin murtuessa ja kylmän sodan päättyessä. Mosambikin ensimmäisen monipuoluevaalit käytiin vuonna 1994, kaksi vuotta rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen”, Torvinen kertoo.

Nuorta keskiluokkaa viettämässä viikonloppua Maputossa. Taustalla kiinalaisten rakentama Afrikan suurin riippusilta. Kuva: Outi Einola-Head

Mosambikin kaupungit ovat muuttuneet 30 vuodessa paljon, ihmisten koulutustaso on noussut ja palvelujen tarjonta on moninkertaistunut. Maaseudulla muutokset etenevät hitaammin ja siellä valtaosa ihmisistä on edelleen hyvin köyhiä. Suomi edistää kehitysyhteistyöllään maan sisäistä tasa-arvoisempaa kehitystä ja panostaa vahvasti muun muassa perusopetuksen kehittämiseen.

Ovet kauppaan auki nyt

Mosambikista on kuluneen vuosikymmenen aikana löytynyt valtavia kaivannaisesiintymiä, erityisesti maakaasua, ja niiden hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Torvisen mielestä myös suomalaisten yritysten kannattaa katsoa Mosambikiin nyt, kun kaivannaisteollisuutta kehitetään. Luonnonvarojen hyödyntämisen arvioidaan käynnistyvän toden teolla vasta ensi vuosikymmenellä.

”Muutkin maat ovat jo täällä tai tulossa samoille apajille. Kaivannaisten hyödyntämiseen tarvitaan infrastruktuuria, teitä, koulutettua työvoimaa ja työntekijöille ruokaa. Näihin kaikkiin Suomi voisi tarjota osaamistaan ja alihankkijoita. Energiainvestointeja tukeva toiminta tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.”

Outotec on jo Mosambikissa. Kuva: Outi Einola-Head

Mosambik on toimintaympäristönä riskialtis, mutta riskejä voidaan vähentää yhteistyöllä. Torvinen rohkaisee etenkin pieniä ja keskisuuria suomalaisia yrityksiä tekemään enemmän yhteistyötä.

”Liian pienten yritysten on hankala pärjätä yksin Mosambikin markkinoilla, ja yhteisillä toimintapaketeilla myös riskejä voisi hallita paremmin.”

Loistava Suomi-kuva

”Suomen maakuva Mosambikissa on loistava”, sanoo Torvinen. Pitkän kehitysyhteistyön kautta kertynyttä poliittista pääomaa hyödynnetään jatkuvasti. Sen pohjalta on hyvä edetä kauppaan, sillä ensimmäinen kynnys on jo ylitetty.”

Mosambikissa Suomi tunnetaan hyvänä ja luotettavana yhteistyökumppanina kaikilla sektoreilla.

”Olemme 40 vuoden aikana tehneet kehitysyhteistyötä maataloudessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja vesihuollossa. Suomi on ollut kehittämässä infrastruktuuria, laajentamassa maan suurimpia satamia Beirassa ja Nacalassa, tehnyt metsäyhteistyötä, torjunut eroosiota ja kehittänyt sosiaalisektorin palveluja.”

Brasilialaisen Valen omistama kivihiilikaivos Moatizessä kuuluu maailman suurimpiin. Kuva: Outi Einola-Head

Mosambikin rauhanprosessin etenemistä Torvinen pitää rohkaisevana. Rauha on Mosambikin tulevan kehityksen ehdoton edellytys, ja myös Suomi on aktiivisesti mukana rauhantyössä.

Mosambikin tulevaisuuteen Torvinen katsoo myönteisen odottavasti, mutta realistisesti.

”Meidän on löydettävä ne Mosambikin yhteistyötahot, jotka sitoutuvat kaikkia hyödyttävään kestävään kehitykseen, ja toimittava yhdessä heidän kanssaan.”

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla