Tausta: Mosambikin kehityskysymykset
Mosambikin budjetista 53 prosenttia katetaan kehitysavulla. Euroopan unioni on suurin avunantaja. Suomi tukee Mosambikia vuonna 2008 yhteensä 24,5 miljoonalla eurolla.
Suomi tukee Mosambikin maatalous- (4 miljoonaa euroa), opetus- (4,5 miljoonaa euroa) ja terveyssektoreita (5 miljoonaa euroa) sekä antaa yleistä budjettitukea (7 miljoonaa euroa). Valmisteilla olevan metsäohjelman kautta tuetaan Mosambikin kestävän metsätalouden kehittämistä. Suunnitteilla on myös kahdenvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatiohanke. Ohjelma-avun suhteellinen osuus Suomen Mosambikille annetusta avusta laskee lähitulevaisuudessa sektorituen ja budjettituen tason pysyessä samana, samalla kun metsäsektoriin, maaseutukehityshankkeeseen ja tietoyhteiskuntaan tullaan panostamaan lisää. Suomen yhteenlaskettu apu Mosambikille vuonna 2008 on 24,5 miljoonaa euroa.
Suomi kuuluu maataloussektorin ja budjettitukiryhmän puheenjohtajistotroikkaan ja aloittaa budjettitukiryhmän puheenjohtajana kesäkuussa 2009.
Suomen ja Mosambikin yhteistyöneuvottelut pidettiin edellisen kerran 2005. Sektoriohjelmien ja budjettituen myötä kahdenvälisten neuvotteluiden tarve kehityspoliittisten asioiden osalta on vähentynyt: Suomi osallistuu tulevan puheenjohtajan roolissa aktiivisesti budjettitukiavunantajien ja Mosambikin hallituksen väliseen poliittiseen dialogiin sekä EU:n piirissä käytävään Cotonoun sopimuksen mukaiseen poliittiseen dialogiin. Suomi vaikuttaa myös avunantajien väliseen ajankohtaiseen pelisääntökeskusteluun (Code of Conduct) - ja sen myötä myös EU:n työnjakokeskustelun.
Apuriippuvuus suurta - hankeapu yhä puolet kaikesta avusta
Mosambikin apuriippuvuus, 53 prosenttia budjetista, on eteläisen Afrikan korkeimpia. Hallitus haluaa alentaa riippuvuutta, mutta konkreettiset keinot ovat suurelta osin vasta haussa. Mosambik on kuitenkin merkittävästi parantanut veronkantoaan ja siten verotulojen osuutta tuloista. Verojen osuus on 16,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Maan avusta kolmasosa on yleistä budjettitukea, puolet hankemuotoista ja loput sektoreiden yhteisrahastoja. Budjettitukiryhmä on Mosambikin vaikutusvaltaisin avunantajaryhmä. 19 avunantajaa antaa vuonna 2008 Mosambikille noin 325 miljoonaa euroa budjettitukena.
Budjettitukidialogin kautta vaikutetaan Mosambikin politiikkakeskusteluun kokonaisvaltaisesti (ml. ihmisoikeudet ja hyvä hallinto). Se antaa mahdollisuuden keskustella budjettivarojen kohdentamisesta yli sektorirajojen. Budjettituen kautta voidaan ajaa sektoreille yhteisiä, läpileikkaavia teemoja ja nostaa politiikkakeskusteluun Suomelle tärkeitä teemoja kuten luonnonvaroista saatavien varojen läpinäkyvä käyttö. Budjettituki on myös tärkeä instrumentti demokraattisen valvonnan ja kansallisten järjestelmien vahvistamiseksi.
Kaikesta Mosambikin vastaanottamasta avusta 80 prosenttia tulee budjettitukiavunantajilta. EU-maiden ja komission yhteenlaskettu apu on 50 prosenttia kaikesta Mosambikin saamasta tuesta.
Tämän lisäksi kansalaisyhteiskunta saa runsaasti rahoitusta. Esimerkiksi terveyssektorin rahoituksesta yli puolet kulkee kansalaisyhteiskunnan eikä hallituksen budjetin kautta. Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin hankemuotoisen tuen ennustettavuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on, että kaikki apu kirjattaisiin valtion budjettiin ja noudattaisi valtion raportointisäädöksiä, jotta päästäisiin eroon sadoista erilaisista raportointikäytännöistä. Lisäksi tavoitteena on, että yhä suurempi osa avusta maksetaan valtionkassan kautta, ja että tekninen apu olisi koordinoitua (vähemmän erillisiä kansallisesti rahoitettuja asiantuntijoita).
Avunantajat ovat tiukentaneet äänensävyään ja vaativat konkreettisempia kehitystuloksia kuten hyvä hallinto ja palveluntuotanto köyhille. Yhä äänekkäämmät vaatimukset asettavat Mosambikin vielä kehittymässä olevat hallintojärjestelmät kovan paineen alaisiksi.