Tausta: Mosambikin budjettituen vuosiarviointi

Yleisarvosanaksi tuli tyydyttävä huhtikuun lopussa valmistuneessa Mosambikin budjettituen vuosiarvioinnissa. Suomella oli tulevana budjettitukiavunantajien puheenjohtajana aktiivinen ja näkyvä rooli arviointityössä.

Mosambikin budjettituen vuosiarvioinnin loppukokous 29. huhtikuuta 2009 päätti maaliskuun alussa alkaneen arviointiprosessin. Sen aikana tarkasteltiin Mosambikin hallituksen toimintaa köyhyydenvähentämissuunnitelman (PARPA) toteuttamisessa vuonna 2008 ja avunantajien toimia avun harmonisoimisessa Pariisin julistuksen mukaisesti. Kansalaisjärjestöjen mielipiteitä kuultiin kehityskatselmuksessa.

Avunantajat tekevät vuosiarvioinnin pohjalta päätökset vuoden 2010 budjettituen maksatuksista.

Sekä Mosambikin hallituksen että avunantajien toiminta arvioitiin monelta osin tyydyttäväksi arviointikehikoiden tulostavoitteiden valossa. Samalla kuitenkin todettiin alueita, joiden suoritus oli heikkoa, ja joiden suhteen sovittiin lisäponnisteluista.

Yleisarvosana tyydyttävä

PARPAn toimeenpano etenee oikeaan suuntaan. Arvioinnin yleisarvosana on tyydyttävä. Talouskasvu on ollut 6,8 prosenttia huolimatta vuoden 2008 ruoan- ja öljynhintakriisistä sekä globaalista finanssi- ja talouskriisistä. Arviointi totesi avunantajilla olevan tyydyttävä pohja budjettituen jatkamiseksi.

Yhteensä 40 indikaattorista 20 saavutti asetetun tulostavoitteen (50 %). Tuloksia ei saavutettu 20 indikaattorin osalta, mutta 15 niistä näyttää huomattavaa kehitystä tavoitetta kohti. Yhden indikaattorin osalta ei ollut riittävästi tietoa, joten arviointia ei voitu tehdä. Hyvän hallinnon alaisen palkkapolitiikkaa koskevan indikaattorin osalta (ei saavutettu mutta kehitystä) Mosambikin hallitus esitti eriävän mielipiteensä arvioiden tulostavoitteen saavutetun. Edellisvuoteen verrattuna tulos on samansuuntainen.

Indikaattorien tulostavoitteet 2008, suluissa vuoden 2007 arvio

Köyhyys ja makrotalous osoitti jälleen hyvää kehitystä. Hallitus on kehittänyt systemaattisesti julkista taloushallintoa. Suurimmiksi haasteiksi arvioitiin hankintojen esitarkastuksen rationalisointi ja järjestelmän lahjomattomuus, sisäisen tarkastuksen selkiyttäminen suhteessa ulkoiseen tarkastukseen sekä valtionlaitosten omien tulojen ja valtion pääomatulojen täysimääräinen sisällyttäminen talousarvioon.

Hyvän hallinnon ala osoitti vaihtelevaa tulosta. Indikaattorien valossa vuoden 2008 tulos aleni hieman edellisvuoteen verrattuna. Käytännössä edistystä tapahtui monella alueella, kuten ilmainen oikeusapu, palkkapolitiikan uudistamisen eteneminen ja desentralisaatio (10 uutta kuntaa perustettu). Avunantajat toivovat näkyvämpiä otteita korruption vastaisessa toiminnassa ja nopeampia lakiuudistuksia (mm. rikoslaki).

Inhimillisen pääoman osalta tulos oli vaihteleva. Opetussektorilla on päästy koulun aloittavien osalta sukupuolten väliseen tasa-arvoon, mutta opetuksen laatu on yhä huolestuttavan alhainen. Samoin kestävä koulurakentaminen nousi avunantajien kesken vilkkaan keskustelun kohteeksi. Viidestä terveysindikaattoreista kolme osoitti kehitystä, vaikkei tavoitteisiin päästy. Ainoastaan sairaalasynnytysten osalta tulostavoite saavutettiin. Hyttysverkkojen jakamista ei kyetty mittaamaan.

Maatalouden osalta kaksi indikaattoria kolmesta saavutettiin. Kansalaisyhteiskunta on huolestunut maarekisteröinnin hitaudesta lakiuudistuksen jälkeen.

Läpileikkaavista teemoista (HIV/Aids, sukupuolten tasa-arvo, maaseutukehitys ja ympäristö) saavutettiin kolme tulostavoitetta. Edellisvuoden alhaisen tuloksen jälkeen ympäristöindikaattorin (piirikuntastrategioiden määrä, joissa huomioitu maankäyttö) tavoitetaso ylittyi kaksinkertaisesti.

Avunantajien suoritus parantunut mutta tavoitteita ei saavutettu

Edellisvuosien tapaan vuosiarviointi tarkasteli myös avunantajien toiminnan tuloksellisuutta. Avunantajien suoriutumismatriisi koostuu neljästä osatekijästä, joita ovat maaohjelman rakenne, avun ennustettavuus, harmonisaatio sekä maatason kapasiteetin vahvistaminen. Suoriutumista mitataan sekä ryhmänä että maittain.

Arviointi totesi parannuksia tapahtuneen lähes kaikkien indikaattorin osalta edellisvuoteen verrattuna, mutta kehitys ei monessa tapauksessa ollut riittävä tavoitteen saavuttamiseksi. Suurimmat haasteet ovat budjetti- ja ohjelmatuen osuus avusta, kansallisen tilintarkastusjärjestelmän käyttö, vierailevien missioiden määrä sekä koordinoitu tekninen apu. Samat aiheet olivat suurimpia ongelmakohtia myös edellisenä vuonna.

Budjettituen osuus avusta nousi 38 prosenttiin mutta ei saavuttanut tavoitetta (40 %). Kaikkiaan yhdeksän avunantajaa saavutti tavoitteen. Suomen maaohjelmasta budjettituen osuus oli 31 %. Maakohtaisessa suoriutumisessa maksimipistemäärän saavutti jälleen Iso-Britannian DfID. Suomi sijoittui ensimmäistä kertaa vahvojen suorittajien joukkoon saaden 35 pistettä maksimin ollessa 38. Suomen pisteitä paransi kasvanut budjettituen osuus sekä kolmevuotisen sopimuksen solmiminen.

Globaalin talouskriisin seurausten lieventäminen etusijalla

Arvioinnissa nostettiin edellisvuosien tapaan esiin erityistä huomiota vaativia aiheita. Mosambikin hallitus antaa tulevassa toiminnassa etusijan globaalin talouskriisin seurausten lieventämiselle, köyhyyden vähentämiselle ja hyvälle hallinnolle. Avuantajien osalta etusijalle nousevat varojen ennustettavuus, apuvirtojen turvaaminen globaalin talouskriisin aikana, teknisen avun parempi koordinointi ja vierailevien missioiden määrän vähentäminen ja vierailujen koordinointi.

Arvioinnin taustadokumentteina käytettiin hallituksen omia suunnitelmia ja raportteja kuten hallituksen vuosikertomusta (Balanço do Plano Económico e Social) ja budjetin toteumaraporttia. Avunantajien toimintaa tarkasteltiin riippumattoman konsultin raportin pohjalta. Myös yhteiset provinssimatkat tuottivat aineistoa arviointiin.

Vuosiarvioinnissa käytetyt dokumentit sekä Aide Memoire löytyvät avunantajien verkkosivuilta www.pap.org.mz(Linkki toiselle web-sivustolle.)