Suurlähetystön uudet erityisasiantuntijat

Suomen Pretorian-suurlähetystössä on ollut vilkas alkusyksy, kun kolme uutta työntekijää aloitti erityisasiantuntijan tehtävissä. Opetus- ja tiedealan sekä maatalouden erityisasiantuntijoiden paikat ovat täysin uusia, mikä kertoo Afrikan lisääntyneestä merkityksestä ja kasvavasta potentiaalista.

Afrikasta uusia tutkimus- ja korkeakoulukumppanuuksia

Syyskuussa Pretorian-suurlähetystön uutena Team Finland Knowledge –erityisasiantuntijana aloitti pitkän uran Afrikan parissa tehnyt Iina Soiri. Suomalaisia opetus- ja tiedealan asiantuntijoita on maailmalla kahdeksan, ja Soiri on ensimmäinen ja ainoa Afrikan mantereella. Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluu Eteläisen Afrikan opetus- ja tiedealan potentiaalin ja tarpeiden kartoitusta, sekä suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisen, liikkuvuuden ja koulutusviennin edistämistä.

Soiri on työskennellyt koko työuransa Afrikan asioiden parissa muun muassa Namibiassa, Angolassa, Mosambikissa ja Tansaniassa. Viimeiset kuusi vuotta hän taas vietti Ruotsin Uppsalassa Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtajana. Soiri tuntee siis toimintaympäristön erinomaisesti, ja näkee siinä myös valtavasti potentiaalia yhteistyölle.

- Suomi on opetuksen ja tutkimuksen suurvalta, ja Suomella on hyvä mahdollisuus tehdä yhteistyötä erityisesti Etelä-Afrikan kanssa, jossa on Afrikan parhaat yliopistot. Meillä on pitkät yhteistyösuhteet, ja toivonkin että tulevaisuudessa kumppanuus keskittyisi yhteisen tutkimuksen tuottamiseen ja korkeakouluyhteistyöhön, Soiri kertoo.

Soirin mukaan mailla on globaalisti samanlaisia yhteiskunnallisia haasteita, mihin tutkimusinstituutit pyrkivät luomaan vastauksia. Kumppanuus koulutuksen ja tieteen saralla on myös tapa oppia toisiltaan ja luopua vanhasta lahjoittaja-kohderyhmä-asenteesta.

- Esimerkiksi Mosambik on tällä hetkellä yksi suurimpia yhteistyökumppaneita kehitysyhteistyössä, mutta tulevaisuudessa korostuu enemmän oppiminen, tutkiminen ja globaalien haasteiden yhteinen setviminen tasavertaisella pohjalla.

Tärkeää on Soirin mukaan ymmärtää, että Afrikassa mennään tällä hetkellä lujaa ja että manner on dynaaminen.

- Team Finland Knowledge –verkosto on identifioinut Afrikan tulevaisuuden potentiaaliseksi yhteistyökumppaniksi, mikä on tietenkin tosi jännittävää. Odotan, että meillä on hyvinkin vilkas ja dynaaminen yhteistyö tulevaisuudessa, ja että myös suomalaiset korkeakoulut ja koulutusvientiyritykset kertovat minulle mahdollisimman paljon mitä ne haluaisivat ja mitä tarjontaa niillä on.

Suurlähetystön epävirallinen ruokalähettiläs

Jenni Kiilholma aloitti Pretorian suurlähetystössä uutena maatalouden erityisasiantuntijana elokuussa. Taustaltaan Kiilholma on eläinlääkäri ja ekonomi, hän on työskennellyt myös nykytanssijana. Tehtävä Afrikan mantereella on ensimmäinen, mutta Etelä-Afrikka on jo tuttu entuudestaan: maa on ollut pimeiden syksyjen pakokohteena eteläafrikkalaisen puolison kanssa jo 15 vuoden ajan.

Maatalouden erityisasiantuntijan tehtävä on uusi, ja Kiilholma pääsee luomaan tehtävän sisältöä alusta alkaen itse. Tärkeimpänä on suomalaisten elintarvikkeiden, kuten esimerkiksi sianlihan viennin edistäminen, josta Kiilholma käy neuvotteluja Etelä-Afrikan maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Erityisesti suomalaisen ruoan korkea laatu ja vastuullisuus saa suurlähetystön epäviralliselta ruokalähettiläältä runsaasti kiitosta.

- Suomalainen ruoka on maailman puhtainta, se on erittäin terveellistä ja vastuullisesti tuotettua. Vastuullisuudesta tuotannosta kumpuaa myös muita mahdollisuuksia Suomelle: me olemme edelläkävijöitä erilaisissa viljelymenetelmissä, missä esimerkiksi vastuullisuus, ympäristönäkökulmat, ilmastonmuutos sekä eläinten terveys ja hyvinvointi otetaan huomioon, Kiilholma sanoo.

Viljelymenetelmien lisäksi Suomella on tarjottavana tärkeää osaamista hygieniasta ja eläintautien torjunnasta. Myös kiertotalousajattelu on ollut Suomessa pinnalla, missä Kiilholma näkee myös vientimahdollisuuksia.

- Minulla on sellainen olo, että edistys Etelä-Afrikassa on niin nopeaa, että ruokajärjestelmien ymmärtämiselle kokonaisuutena tulee olemaan paljon kysyntää. Suomella voisi olla myös tarjontaa muilla maa- ja metsätalousministeriön sektoreilla, kuten metsien ja vesistöjen hoidossa, Kiilholma pohtii.

- Lähiaikoina tänne onkin tulossa delegaatio maa- ja metsätalousministeriöstä vierailulle. Odotan, että saamme Suomen ja Etelä-Afrikan välistä yhteistyötä tiivistettyä maataloussektorilla, myös tutkimuksen osalta.

Kehitysyhteistyöstä startupien kiihdyttäjäksi

Uutena kehitysyhteistyön erityisasiantuntijana Pretorian suurlähetystössä aloitti elokuussa Marko Saarinen. Saarinen on työskennellyt kehitysyhteistyön parissa monella sektorilla jo 16 vuoden ajan: alussa Unescon ja Punaisen Ristin tehtävissä Mosambikissa ja myöhemmin Ulkoministeriön palveluksessa Etiopiassa ja Vietnamissa. Afrikka on siis tuttu jo entuudestaan, ja osa projekteistakin on liittynyt Etelä-Afrikkaan.

Kehitysyhteistyön erityisasiantuntijana Saarinen keskittyy erityisesti innovaatiojärjestelmän tukiohjelmaan eteläisen Afrikan alueella. Ohjelman tavoitteena on tukea startup-ekosysteemien rakentamista SADCin alueella, erityisesti Etelä-Afrikassa, Namibiassa, Botswanassa, Sambiassa ja Tansaniassa. Saarinen vastaa rahoittajan ohjauksesta ohjelmassa.

- Suomi on yksi edelläkävijöistä tällä alalla, sillä meillä on jo olemassa vahva ekosysteemi startup-yrityksille. Meillä on erityisesti osaamista avoimesta innovaatiosta sekä yhteistyöstä julkisen ja yksityisen sektorin sekä yliopistojen välillä, Saarinen kertoo.

Yksityisen sektorin rooli on keskeinen työllisyyden ja talouskasvun kannalta, ja sen merkitys korostuu kehitysyhteistyössä yhä enemmän. Startupien tukemisen lisäksi paikallisen yhteistyön määrärahoja kohdistuu Etelä-Afrikassa esimerkiksi paikallisten ajatushautomoiden, kansalaisjärjestöjen ja jatkossa myös yksityissektorin vahvistamiseen työpaikkojen luomisessa.

Työssä tärkeintä on Saarisen mukaan kuitenkin verkostojen vahvistaminen.

- Odotan, että saamme edistettyä startup-kentällä yhteyksiä eteläisen Afrikan maiden välillä, sekä tietysti suomalaisten toimijoiden kanssa. Nykyisin linkit ovat melko heikkoja, minkä takia keskitymme erityisesti ”välikäsiin”, kuten erilaisiin kiihdyttämöihin ja muihin ekosysteemien rakentajiin.

Lähetystön uudet erityisasiantuntijat Iina Soiri, Marko Saarinen ja Jenni Kiilholma