Suomi otti ohjat Mosambikin opetussektorilla

Mosambik on tehnyt huikean loikan koulutustavoitteissaan kymmenen viime vuoden aikana. Nyt 90 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun, jossa on yli puolet enemmän lapsia kuin vuonna 2004. Tyttöjen osuus on kasvanut tätäkin enemmän.

Kouluverkko on laajentunut nopeasti, ja etenkin tytöt ovat hyötyneet siitä. Oppimista hidastavat edelleen opetuksen heikko laatu ja alueellinen epätasa-arvo. Näihin Suomi ajaa muutosta.

Mosambikin menestyksen takana ovat sen omat toimet; koulutuksen tärkeys on ymmärretty ja opetusministeriö on tehnyt oman tasa-arvostrategian. Maa on lisännyt omaa rahoitustaan koulutukseen, ja budjettituki on mahdollistanut koulumaksujen poistamisen.

Myös opettajia on entistä enemmän oppilaita kohden. Uusien koulujen ja luokkahuoneiden rakentaminen on tuonut peruskoulun myös maaseudun lasten ulottuville.

Suurin osa Lazen koulun oppilaista Mocubassa tulee kouluun jalan, ja matka voi viedä pari tuntia. Kuva: Hanna Öunap.

Määrää laadun kustannuksella

Suomi siirtyi huhtikuun alussa vetämään vuodeksi opetusalan avunantajien yhteistyötä. FASE (Support Fund for the Education Sector) on avunantajien yhteisrahasto, jonka kautta ohjataan valtion budjettiin lähes 60 prosenttia opetussektorille menevästä avusta. Puheenjohtajana Suomi painottaa äidinkielisen opetuksen merkitystä sekä koulutuksen tasa-arvoa.

”Vuosituhattavoitteet olivat määrällisiä, ja niiden tavoitteena oli saada perusopetus kaikkien lasten ulottuville. Mosambikissa tässä on onnistuttu suhteellisen hyvin, mutta opetuksen laatu on kärsinyt. Esimerkiksi opettajakoulutus ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään ja opettajien osaaminen on heikkoa”, erityisasiantuntija Sirpa Sinervä Maputon edustustosta arvioi.

Mosambik ei myöskään saavuta peruskoulun päättämistä koskevaa vuosituhattavoitetta, sillä vain alle puolet peruskoulun aloittavista käy sen loppuun.

Oppia omalla kielellä

Vuonna 2013 tehdyssä kansallisessa lukutaitoarvioinnissa opettajat pitivät kieltä suurimpana syynä heikkoon oppimiseen. Vain harvat mosambikilaiset puhuvat portugalia äidinkielenään, ja yli puolet ihmisistä ei osaa sitä ollenkaan.

Maaseudulla lapset tuskin kuulevat portugalia, ja käytännössä aloittavat koulunsa  heille aivan vieraalla kielellä.

Uusi hallitus aikoo laajentaa äidinkielistä opetusta.  ”Mosambik on tehnyt päätöksen, jonka mukaan peruskoulutus on kaksikielistä vuodesta 2017 lähtien”, kertoo Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Seija Toro. Hän painottaa myös kaikkia koskevan inklusiivisen koulutuksen merkitystä, alueellisten erojen poistamista, ja tyttöjen koulutuksen tärkeyttä.

Mosambikin opetusministeri Jorge Ferrão (vas.) ja presidentti Filipe Nuysi (oik.) vierailivat koulussa huhtikuussa. Kuva: GOVDigitalMOZ.

Opetusministeri Jorge Ferrão on ottanut käytännön läheisen otteen opetussektorin ongelmista. Aluksi toimitetaan kouluihin 900 000 uutta pulpettia.  Julkisuudessa käydään myös keskustelua opetussektorin kehittämisestä, mikä rohkaisee opetusalan työntekijöitä parempiin suorituksiin.

Tyttöjen koulunkäynti paras tulos

Viime vuosien erityinen menestys on ollut tyttöjen saaminen kouluun. Peruskoulua kävi viime vuonna yli miljoona tyttöä enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Peruskoulussa tyttöjä ja poikia on suurin piirtein yhtä paljon, mutta yläasteella ja lukiossa tyttöjä on vähemmän. Vuonna 2014 korkeakoulujen opiskelijoista 41 prosenttia oli tyttöjä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan tyttöjen koulunkäynnin suurimpia esteitä on edelleen köyhyys.

Eriarvoisuus on suurta myös alueellisesti. Luokkakoot ovat suurempia pohjoisen lääneissä, ja kouluttamattomia opettajia on enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa.

Joanna Querubiuo käy Lazen koulua Mocubassa, Mosambikin köyhimmillä alueilla. Kuva: Hanna Öunap.

Suomi on tukenut Mosambikin opetussektorin kehittämistä vuodesta 1997 lähtien, viime vuosina seitsemällä miljoonalla eurolla vuodessa. Tänä vuonna tuki nousee yhdeksään miljoonaan euroon. Siitä kaksi miljoonaa euroa käytetään äidinkielisen opetuksen laajentamiseen. Suomen tuella koulutetaan uusia opettajia ja painetaan oppikirjoja eri kielillä.

Vastuu koulutuksen järjestämisestä kuuluu valtiolle, ja siksi opetukseen suunnatut määrärahat ohjataan pääosin opetusministeriön budjetin kautta. Kansalaisjärjestöjen kautta on tuettu opettajakoulutusta ja koulukirjastoja.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla

koulutus