Rahoituskriisin vaikutuksia pelätään kehitysmaissakin
Kansainvälisen rahoituskriisin seurauksia pelätään myös kehitysmaissa, kertoo vasta perustettua mosambikilaispankkia luotsaava Prakash Ratilal.
"Vaikka tällä hetkellä kyseessä on ennen kaikkea rahoituskriisi, sen heijastukset tulevat vaikuttamaan myös Mosambikiin", sanoi Suomessa vieraillut Mosambikin keskuspankin entinen pääjohtaja Prakash Ratilal.
Mosambikin kaltaisen köyhän maan talouteen kansainvälinen rahoituskriisi vaikuttaa mutkan kautta.
"Kun kehittyneet maat ratkovat omia ongelmiaan, pelkään, ettei köyhimpien maiden tilanteeseen kiinnitetä enää niin paljon huomiota. Investoinnit vähenevät ja kriisi voi laskea kehitysavun määrää", Ratilal sanoo.
Kehitysmaiden mahdollisuus reagoida talouden muutoksiin on rajallinen. öljyn ja raaka-aineiden hinnannousukin on kuristanut niitä pahemmin kuin kehittyneitä maita.
"öljyn hinnannousun myötä öljykulumme ovat nousseet muutamassa vuodessa neljästäsadasta kahdeksaansataan miljoonaan dollariin vuodessa. Ei köyhästä maasta tällaisia summia noin vain löydy", Ratilal summaa.
Mosambikilaisten omistama pankki
Ratilalilla on vankka tausta pankkitoiminnassa. Keskuspankin entinen pääjohtaja luotsaa nyt maan ensimmäistä mosambikilaisomistuksessa olevaa yksityistä pankkia, Moza Bancoa.
Kesällä perustetusta Moza Bancosta 49 prosenttia omistaa macaolainen Geocapital-yritys. Enemmistö omistuksesta – 51 prosenttia – on kuitenkin mosambikilaisten käsissä. Mukaan saatiin yli 230 sijoittajaa.
"Meille oli tärkeää, että pankilla on mosambikilaiset kasvot", Ratilal sanoo.
Mosambikin pankkisektorilla oli 1990-luvulla merkittäviä ongelmia, mutta Ratilalin mukaan pankkien tila on nyt hyvä. Maan talous on kasvanut viime vuosina reippaaseen tahtiin.
"Pankkitoiminta on perustavanlaatuinen osa taloutta. Ilman toimivaa pankkisektoria yritykset eivät saa rahoitusta, eikä talous toimi", Ratilal muistuttaa.
Megaprojektit taloudelle tärkeitä
Moza Banco -pankin rinnalle perustettiin myös samojen omistajien omistama, investointeihin keskittyvä Moza Capital. Sen tavoitteena on parantaa maan luonnonvarojen hyödyntämistä. Suunnitelmat biopolttoaineen tuottamisen suhteen ovat jo pitkällä. Raaka-aineena on jatropha-kasvi. Yritys haluaa laajentaa myös energia-sektorille, sillä sähkölle riittää kysyntää naapurimaissa.
"Eteläisessä Afrikassa on valtava pula energiasta", Ratilal sanoo. "Mittavat megaprojektit ovat Mosambikin taloudelle tärkeitä."
Moza Banco ja Moza Capital ovat puhtaasti kaupallisella pohjalla toimivia yrityksiä. Ratilalin mielestä Mosambikiin tarvitaan kuitenkin myös kehityspankkeja.
"Pienyritykset tarvitsevat toimintansa kehittämiseksi pitkäkestoisia, edullisia lainoja. Sellaisia ei kaupalliselta pohjalta toimivan pankin kannata Mosambikissa myöntää. Siksi myös kehityspankkeja tarvitaan", Ratilal totesi.
Valtaosa mosambikilaisista asuu maaseudulla. Ratilal painottaa, ettei köyhyyttä maassa saada vähenemään, ellei maaseudun asemaa onnistuta parantamaan.
Prakash Ratilal vieraili Suomessa tällä viikolla. Hän puhui suomalaisille korkean tason vaikuttajille seminaarissa, joka on osa ulkoministeriön järjestämää kehityskysymysten tutustumisohjelmaa.
Pia Laine