Mosambikin tulevaisuuden tekijöihin tutustumassa
Kehitysministeri Heidi Hautala vieraili Mosambikin pääkaupungissa Maputossa ja pohjoisessa Niassan läänissä.
14-vuotias Manuel on päättänyt tulla presidentiksi. Mosambikin Niassan läänin Sangan piirikunnan Licolen kylässä ollaan viime vuosina oltu niin innokkaita oppimaan ja ottamaan vastuuta, että miksipäs ei.
Vieraillessaan Mosambikin pääkaupungissa ja maan suurimmassa läänissä Niassassa kehitysministeri Heidi Hautala tutustui erilaisiin tulevaisuuden tekijöihin: suuren luokan investointisuunnitelmiin, metsävarojen kestävään hyödyntämiseen sekä pienviljelijöiden aseman vahvistamiseen.
Vierailulla Licolen kylässä viljelijäklubilaiset kertoivat, kuinka toissa vuonna päättynyt kansalaisjärjestö ADPP:n viljelijöiden tukihanke on antanut paljon uusia oppeja ja toimintatapoja, joita edelleen sovelletaan.
”Ennen meillä oli aina nälkä, mutta nyt pystymme tuottamaan paljon enemmän ruokaa”, kertoi klubin puheenjohtaja Amelia Imed.
Klubissa on opittu muun muassa tehokkaampia viljelymenetelmiä, perinteisiin menetelmiin perustuvaa tuholaistorjuntaa, kompostointia ja eroosion torjuntaa.
Hautala totesi ilahtuvansa ennen kaikkea siitä, kuinka tärkeänä viljelijät pitävät uuden oppimista ja järjestäytymistä.
”Yhdessä tekeminen tekee teidät kaikki vahvemmiksi”, totesi Hautala.
Pellot näyttivät olevan jo hyvin muokattu odottamaan pian alkavaa sadekautta, kun kehitysministeri tutustui innokkaan väkijoukon saattamana kylän yhteispeltoalueeseen. Maatalouden tuottavuus Mosambikissa on tällä hetkellä samalla tasolla kuin Portugalin siirtomaavallan aikana, vaikka maatalousministeriön kehittämiseen on viimeisinä vuosina panostettu satoja miljoonia.
Metsissä paljon mahdollisuuksia
Maatalouden lisäksi Niassassa on myös metsätalouteen hyvin soveltuva maaperä.
Mosambikin pinta-ala on 79,9 miljoonaa hehtaaria, josta noin puolet on metsämaata. Maalle ajankohtaisen kaivannais- ja energia-alan raaka-ainebuumin ja sitä hyödyntävien megaprojektien ohella yritykset suunnittelevatkin investointeja myös metsä- ja maatalouteen.
Metsien hyödyntämisellä on maassa hyvin onnistuessaan suuria kehitysvaikutuksia, mutta myös paljon erityisesti maankäyttöön ja luonnonvarojen kestävyyteen liittyviä riskejä.
Suomen tukema SUNAFOP-sektorimetsäohjelma loppuu siinä havaittujen väärinkäytösten vuoksi, joten ulkoministeriö etsii parhaillaan uusia yhteistyötapoja jatkaa maatalous- ja metsäalan yhteistyötä Mosambikissa eri toimijoiden kanssa.
Pienviljelylle perustuvan maatalouden tuottavuuden sekä viljelijöiden aseman ja oikeuksien vahvistaminen on yhteistyössä keskeistä. ADPP:n tuloksellinen viljelijäklubitoiminta, joka tähtää viljelijöiden taitojen lisäämiseen ja ruokaturvan parantamiseen, on yksi mahdollisista tulevaisuuden yhteistyöaihioista.
Uusia yhteistyömahdollisuuksia avautunee lisää myös yksityisten yritysten kanssa.
Avoin keskustelu tärkeintä
Tiiviin kenttäohjelman päätteeksi kehitysministeri Hautala rohkaisi Manuelin presidenttihaaveita kannustamalla tätä mobilisoimaan ikätovereitaan jo nyt yhteisten asioiden hoitoon vaikkapa ympäristön suojelemiseksi.
”Näin ansaitset kaveriesi luottamusta ja olet askelen lähempänä presidenttiyttä”, neuvoi ministeri Hautala.
Manuelin mielestä presidenttinä olisi kiva olla, koska silloin voisi käskeä kaikkia. Tähän Hautala totesi, että nykyaikana käskyttämisen sijaan politiikkaa tehdään keskustelemalla ja ratkaisuja yhdessä pohtimalla. Ministeri kertoi juuri hyvien ja avoimien keskusteluiden olleen omien presidenttikampanjoidensa paras saavutus.
Ennen Niassan vierailua Hautala kävi maaohjelmaneuvottelut Mosambikin ulkoministerin Manuel Baloin ja yhteistyöministeriöiden kanssa. Avoimissa keskusteluissa todettiin Mosambikin nopeasti muuttunut taloudellinen toimintaympäristö, mikä toisaalta yhä selvemmin osoittaa puutteet maan hallituksen politiikassa ja julkisessa taloushallinnossa.
Mosambikin talous kehittyy kahdeksan prosentin vuosivauhtia – kaivossektori jopa 54 prosenttia vuodessa – mutta köyhyys ei ole vähentynyt ja eriarvoisuus uhkaa lisääntyä nopeasti.
Hallituksen suunnitelmat hyödyntää uutta kasvua eivät ole vakuuttaneet kansan enemmistöä ja avunantajayhteisöä, vaikka rahallinen panostus sosiaalisektoreille, kuten opetus ja terveystoimeen, on kasvanut.
Avoimuutta lisäävästä lainsäädännöstä ja läpinäkyvästä toimintakulttuurista yhtenä tärkeänä reseptinä inklusiivisempaan (kaikkia väestönosia hyödyttävään) kasvuun ja hallinnon toimintakyvyn parantamiseen puhuttiin muun muassa parlamentin puheenjohtajan, oppositiopuolue MDM:n ja paikallisten tutkijoiden kanssa kansalaisjärjestötapaamisessa, jonka järjesti Kepan maatoimisto.
Maaohjelman sektorikohtaiset tavoitteet ja tärkeimmät osa-alueet keskusteltiin Suomen yhteistyöministeriöiden kuten maatalous-, ja tiede- ja teknologiaministerien kanssa sekä apulaisvaltiovarainministerin ja suunnitteluministeriön kanssa.
Maaohjelmasta tukea hyvän hallinnon kehittämiseen
Tiivis mutta hyvin valmisteltu ja onnistuneesti läpiviety vierailu vahvisti kehitysministerin ja Mosambik-tiimin näkemystä Suomen ja muiden avunantajien roolista Mosambikin tulevaisuuden tekemisessä.
Kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti Suomen tulee suunnata maaohjelmaansa yhä selkeämmin hyvän hallinnon ja kansalaisten osallistumisoikeuksien vahvistamiseen sekä hyvän ja kestävän luonnonvarahallinnon varmistamiseen.
”Nyt ainakin tuli viesti selväksi”, totesi Suomen Mosambikin suurlähettiläs Matti Kääriäinen summaten maaohjelmaneuvottelujen kulkua ja vaikutusta.
”Omistajuuden rinnalla myös hallituksen politiikan ja toimien vastuullisuus on nostettava yhä rohkeammin esille poliittisessa vuoropuhelussa. Tämä onnistuu parhaiten juuri ministeritasolla käytävien maaohjelmaneuvottelun kautta”, hän muistutti.
Juttua on päivitetty 8.11.2012 Mosambikin metsämaan pinta-alan osalta.