Koronavirus leviää myös Afrikassa, epidemiasta ei selvitä ilman avunantajien tukea

Yli 30 Afrikan valtiota on raportoinut koronavirustartunnoista. Tilanteeseen on reagoitu nopeasti, mutta epidemian torjuminen voi olla vaikeaa ja Afrikka tulee tarvitsemaan siinä tukea, Suomen Tansanian ja Mosambikin edustustoista arvioidaan.

Ihmisiä kävelee kadulla Maputossa.
Väkirikkaissa Afrikan maissa etäisyyden pitäminen toisiin ihmisiin on vaikeaa. Kuva Mosambikin pääkaupungista Maputosta.

Tansanian hallitus uutisoi maan ensimmäisestä koronavirustartunnasta 16. maaliskuuta, minkä jälkeen tapauksia on tullut lisää. Jo ennen tartuntojen toteamista tilanteeseen oli valmistauduttu muun muassa lentokentillä tehtävillä kuumemittauksilla ja tiedottamalla kansalaisia käsienpesun tärkeydestä, kertoo yksikön päällikön sijainen Heini Pulli Suomen suurlähetystöstä Dar es Salaamista.

”Arjessa tilanne alkoi kuitenkin näkyä vasta Tansaniassa todettujen tapausten myötä. Hallitus muun muassa antoi määräyksiä siitä, etteivät bussit saa ottaa ihmisiä enää seisomapaikoille, koulut määrättiin kiinni 30 päiväksi ja yleiset kokoontumiset on kielletty. Myös terveydenhuollon varautumissuunnitelmia on tehty”, Pulli sanoo.

Tansanian naapurimaassa Mosambikissa koronatartuntoja ei vielä vahvistettu, mutta useampi sen rajanaapureista on uutisoinut tartunnoista ja Etelä-Afrikka ja Eswatini ovat julistaneet hätätilan.

Se, ettei tartunnoista ole raportoitu Mosambikissa kertoneekin enemmän maan terveysjärjestelmän heikkouksista kuin tartuntatilanteesta. Joka tapauksessa toimet epidemian torjumiseksi on jo aloitettu: yli 300 henkilön tapaamiset on kielletty ja yksittäisiä kouluja on suljettu ainakin kahden viikon ajaksi.

”Mosambikin hallitus on toiminut nopeasti ja päättäväisesti, ja hyvässä yhteistyössä avunantajien kanssa. Matkustusrajoituksia ja karanteenimääräyksiä asetettiin nopeasti pahimmin korona-viruksesta kärsiville maille, joiden joukossa useita EU-maita”, kertoo lähetystöneuvos Markus Heydeman Suomen Maputon-suurlähetystöstä.

Sekä Mosambikissa että Tansaniassa varautuminen näkyy myös kauppojen hyllyillä. Ne ovat alkaneet tyhjentyä ihmisten varautuessa mahdollisiin liikkumisrajoituksiin ja rajojen sulkemisen vaikutuksiin. Mosambik ja etenkin Maputo saavat lähes kaikki tavarat ja ruoan Etelä-Afrikasta, joka on sulkenut jo useamman rajanyhteyden Mosambikin kanssa. Tavaraliikenteen kerrotaan kuitenkin jatkuvan, vaikka raja-asemat suljettaisiin.

Eristäytyminen ei onnistu

Koronavirustartuntojen hillitseminen ja hoito asettavat maailman köyhimpiin maihin kuuluvat Tansanian ja Mosambikin valtavan haasteen eteen. Heini Pulli pitää todennäköisenä, että epidemia leviää Tansaniassa laajalle varotoimista huolimatta.

”Tansaniassa etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin on kulttuurisesti vaikeaa, sillä perheet ovat usein suuria ja asuvat pienissä tiloissa, ja myös yhteisöt ovat tiiviitä. Mihin siis eristäytyä?”

Kuten Kiinassa ja Euroopassa on nähty, myös Afrikassa suurin haaste tulee olemaan terveydenhuollon kantokyky. Tansaniassa terveydenhuollon tila, monen muun alueen maan tavoin, on jo lähtökohtaisesti melko heikko.

”Tansaniassa etenkin sairaalahoitoa, tehohoidosta puhumattakaan, on tarjolla rajallisesti”, Pulli sanoo.

Myös Mosambikissa riittämätön terveydenhuoltokapasiteetti, pitkät välimatkat ja kansalaisten puutteelliset perustiedot esimerkiksi käsihygieniasta vaikeuttavat tilannetta. Molemmissa maissa oman haasteensa tuovat myös etenkin sosiaalisessa mediassa kiertävät valheelliset tiedot ja huhut koronaviruksesta ja siihen liittyvistä asioista.

Ulkoista apua tarvitaan

Moni kehitysmaa tulee tarvitsemaan tukea koronavirukseen vastaamisessa. Tansania lähestyi jo helmikuussa avunantajia pyynnöllä tukea maan valmiussuunnitelmaan liittyviä toimia terveydenhuollon osalta. Mosambikissa taas meneillään olevia kehitysyhteistyöohjelmia on nyt suunnattu tukemaan terveydenhuoltosektoria.

”Avunantajien tukea tarvitaan ja sitä kanavoidaan tiiviissä yhteistyössä terveyssektorilla toimivien avunantajien kanssa”, Markus Heydemann sanoo.

Tällä hetkellä edustojen oma työ keskittyy lähes täysin koronavirustilanteen seuraamiseen. Suuri osa kaikkien Suomen edustustojen resursseista on suunnattu maassa olevien suomalaisten matkailijoiden informoimiseen tilanteesta niin asemamaassa kuin Suomessa ja heidän avustamiseensa Suomeen palaamisessa.