Yksi miljoonista: Leena Liski antaa terapiahoitoja taustoihin katsomatta

Uusi juttusarjamme Yksi miljoonista kertoo suomalaisten tarinoita arjesta, muutoksista ja kulttuurista Meksikossa. Yksityisyrittäjä Leena Liski antaa modernia vyöhyketerapiahoitoa Meksikossa. Asiakkaita on ollut vangeista hienostorouviin.

Kuva: Sofia Anton
Terapiahoitaja Leena Liski kaipaa aika ajoin Suomen hiljaisuutta ja eri vuodenaikoja. – Täällä sää on hyvä ja tasainen, mutta ikävöin sitä, miten lumi talvisin narskuu kenkien alla.

Sanomalehti Reforman artikkeli, 6. helmikuuta 2006. Vaaleahiuksinen nainen hoitaa kuvassa huumeriippuvaista vankia, joka on tullut klinikalle terapiaan. Tekstissä kerrotaan, että "ex-rikollisten riippuvuuksia hoidetaan akupunktiolla ja vartalohieronnoilla". Todellisuudessa kyse on modernista vyöhyketerapiasta, korjaa kuvan nainen, nykyään kiharatukkainen terapiahoitaja Leena Liski.

Liski työskenteli meksikolaisella huumeklinikalla vuoden ajan, ennen kuin kuntoutusohjelma päätettiin. Alkoi lääkekokeilu. Uuden projektin myötä terapia loppui. Osa pääsi sitä ennen eroon riippuvuudestaan ja sitä myötä myös vankilasta.  Kun jokunen vuosi myöhemmin Liski seisoi tien reunassa ylittääkseen kadun, taksi pysähtyi, odotti ja odotti. Liskin viimein kääntäessä katseensa auton sisään hän huomasi, että kuljettaja oli hänen entinen hoidettavansa. – Sitä vangit sanoivat, että terapiahoidot ja keskusteluapu auttoivat parhaiten. Lääkkeitä ei haluttu ottaa.

Liski saapui Meksikoon 14 vuotta sitten. Helsinkiläisen leikkipuiston esimies otti vuoden vuorotteluvapaata ja ajautui kauniin merenrannan äärelle Intiaan. Töiden ohella hän osallistui myös hierontakurssille. Matkalla vastaan tuli aloitteleva vuorikiipeilijä, joka tutustutti nuoren suomalaisen kotimaahansa Meksikoon. Pari avioitui, myöhemmin erosi, eikä Liski halunnut enää palata kotiin. – Olin jo jättänyt virkani ja työsuhdeasuntoni Suomessa. Aina olen miettinyt, että Suomi odottaa, sinne pääsee koska tahansa takaisin. Silti on laiskuus aloittaa alusta, vaikka välillä täällä kauheasti kyllästyttää.

Palkkatyöstä yksityisyrittäjäksi

Liski työskentelee nykyään yksityisyrittäjänä. Kotikäyntejä tai hoitoja kerrostaloasuntonsa punatiilisessä terapiahuoneessa hän tekee silloin, kun asiakas soittaa. Työrytmi on hyvin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten pienipalkkaisessa kokopäivätyössä. – Tein Polancon hienolla selkä- ja ryhtiklinikalla hoitoja rikkaille. Ne olivat kymmentuntisia päiviä, matkoihin meni kaksi tuntia lisää. Minulla ei ollut omaa elämää, en halunnut sitä.

Kun Liski lopetti, osa asiakkaista seurasi. Luottamuksen saavuttaminen uuden asiakaskunnan saavuttamisessa ja markkinoinnissa on haastavaa. Lentolehtisiä on turha jakaa, sillä "ihmiset eivät voi tietää, kuka hullu siellä on vastassa". Terapiahoitoja, kuten muitakin palveluita, valitaan suositusten perusteella. – Täällä ei noin vain mennä ja tulla toisen kotiin. Pitäisi olla klinikka, jolloin ihmisten kynnys madaltuisi.

Parvekkeen oven takaa avautuvalla itse rakennetulla parvekkeella lirkuttelevat kanarialintukaksikko Pilvi ja Hattori Hanzo sekä Meri-papukaija. Huoneen seinällä on julisteita, jotka auttavat vasta-alkajaakin ymmärtämään modernin vyöhyketerapian periaatteita. Korva kuvaa ihmissikiötä. Eri heijastepisteitä painamalla hoidetaan kehon eri kohtia. Vastaavasti vyöhyketerapiassa eli refleksologiassa kehoa käsitellään kokonaisvaltaisesti vain jalkateriä hoitamalla.

Kuva: Sofia Anton
Liskin kolme lintua viettävät päivänsä asuinrakennuksen ainoalla parvekkeella. Öiksi ja sateita pakoon ne pääsevät terapiahuoneen lattialle.

Moderni vyöhyketerapia hoitaa mieltä ja kehoa

Moderni vyöhyketerapia kehitettiin Suomessa 80-luvulla. Liski selittää terapian auttavan fyysisten vaivojen lisäksi "tunnepohjaisiin, syvällisiin" ongelmiin. Hoitomuotoa kutsutaan myös elämänkaariterapiaksi, sillä useiden vaivojen uskotaan heijastuvan jostain menneisyydessä koetusta. Suurin osa tulee moderniin vyöhyketerapiaan rentoutuakseen ja päästäkseen eroon esimerkiksi niskavaivoista ja päänsärystä. Terapiaan hakeudutaan myös päästäkseen eroon addiktioista, stressistä tai syömishäiriöistä. Apuna käytetään sinapinsiemeniä ja magneetteja, joita jätetään kehon painopisteisiin terapiakäynnin jälkeen.

Liskin mukaan on yleistä, että vyöhyketerapian merkitystä ei ymmärretä. Hoitoihin ei sitouduta, ja terapia sekoitetaan usein hierontaan. – Tosin yhdistän terapiaan yleensä vähintään selkähieronnan. Olen antanut apua myös esimerkiksi painonpudotukseen, joka on täällä hyvin kysyttyä.

Painonpudotushoidoissa etsitään ja hoidetaan liikasyömisen syitä. Taustalla voi olla stressi, ero, suru tai huonot ruokatottumukset. Terapian ohella asiakkaalle tehdään elämäntaparemontti keskustellen, lisäämällä liikuntaa ja muuttamalla ruokavaliota pysyvästi. Pyydetyt terapiahoidot riippuvat paljon asiakkaiden taustoista. Hyvin toimeentulevat syövät terveellisemmin ja ovat tietoisia kehostaan, Liski selittää. Joka kotikäynneillä yksi asia asiakkaita yhdistää. – He nauravat, kun tulen ajoissa. Hehheh, sinä olet sieltä Euroopasta.

Teksti: Sofia Anton