Vakaan ja turvallisen Itämeren alueen puolesta
Pohjoismaat toimivat yhteistyössä vakauden ja hyvinvoinnin puolesta pyrkimyksenään yhteensovittaa kehitysyhteistyötämme ja edistää vapaata kaupankäyntiä sekä osallistumalla yhdessä kansainvälisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaamisoperaatioihin. Pohjoismaisen näkökulman soveltaminen näihin kysymyksiin edellyttää, että kiinnitämme vahvasti huomiota demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
Venäjän toteuttama Krimin laiton liittäminen ja muut Ukrainan ja sen lähialueiden vakautta horjuttaneet sotilaalliset toimet ovat haaste Euroopan turvallisuustilanteelle. Venäjän lisääntynyt sotilaallinen toiminta ja kasvaneet jännitteet, myös Itämeren alueella, on käännettävä poliittiseksi vuoropuheluksi ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseksi.
Eurooppa on reagoinut Venäjän Ukrainaan kohdistamaan aggressioon päättäväisesti. Kansainvälisen oikeuden vastaiselle voimankäytölle ei ole sijaa, ei Euroopassa eikä missään muuallakaan. Meidän on jatkettava Venäjän painostamista vaatimalla maata toimimaan vastuullisesti ja pidättäytymään aggressioista. Samalla meidän on pidettävä poliittisen vuoropuhelun kanavat auki. Vuoropuhelun ylläpitäminen on kaikkien osapuolten etu ja sitä on käytettävä konkreettisten ongelmien ja rauhanomaisten huolenaiheiden ratkaisemiseksi.
Rajojen loukkaamattomuus, valtioiden itsemääräämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus, kiistojen rauhanomainen ratkaisu, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen säilyvät Euroopan turvallisuuden kulmakivinä Helsingin konferenssin ja Pariisin peruskirjan mukaisesti. Pohjoismaat ovat horjumatta tukeneet Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä länsimaiden asettamia pakotteita. Pakotteet pysyvät voimassa kunnes kaikki osapuolet, mukaan lukien Venäjä, ovat täyttäneet kaikki heille Minskpöytäkirjan mukaisesti asetetut velvoitteet.
Yhteisesti vakiinnuttamamme säännöstön ja arvojemme haastamisen myötä joudumme kohtaamaan uuden todellisuuden. Aiemmin pohjoismainen yhteistyö kattoi kaikki osa-alueet, turvallisuutta ja puolustusta lukuun ottamatta. Nyt ajat ovat muuttuneet. Meidän on edelleen kehitettävä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötämme edistääksemme vakautta yhä aktiivisemmin, vähentääksemme jännitteitä ja parantaaksemme lähialueillamme asuvien ihmisten välisiä yhteyksiä. Pitämällä diplomatian etulinjassa edistämme turvallisuuden rakentumista omassa osassamme maailmaa.
Vuonna 2009 julkaistu Stoltenbergin raportti toimi lähtölaukauksena Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämiselle Olemme sekä yhdessä että kahdenvälisesti ryhtyneet määrätietoiseen yhteistyöhön siviilikriisinhallinnan sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla. Nordefcon perustaminen on lisännyt yhteistoimintaa maidemme välillä. Harjoittamamme yhteistyö kyber-, kriisinhallinta- ja meripelastuskysymyksissä ovat muita esimerkkejä hedelmällisestä yhteispohjoismaisesta toiminnasta.
Kehitämme yhdessä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme useassa eri foorumissa, esimerkiksi YK:ssa, ETYJ:ssä, Euroopan neuvostossa, NATOn rauhankumppanuusohjelmassa sekä EU:ssa. Euroopassa ja erityisesti ETYj:ssä on tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä sekä luottamusta ja turvallisuutta rakentavia toimenpiteitä, mukaan lukien riskienhallinta. Yhteinen päämäärämme muodostuu syvemmän pohjoismaisen yhteistyön rakentamisesta eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ylläpitämiseksi ja puolustamiseksi sekä alueellisen vakauden edistämiseksi.
Pohjoismaat ovat olleet avainasemassa alueellisen yhteistyön edistämisessä. Itämeren valtioiden neuvosto, Barentsin neuvosto ja Arktinen neuvosto ovat kaikki tärkeitä järjestöjä, joihin kaikki Pohjoismaat ovat liittyneet ja joissa myös Venäjä on mukana aktiivisena ja rakentavana osapuolena. Tulemme jatkossakin aktiivisesti sitoutumaan luottamuksen rakentamiseen sekä ihmisten välisen yhteistyön edistämiseen, etenkin Venäjän osalta. Paikalliset ja alueelliset Twinning-verkostot ovat tässä tärkeässä asemassa. Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää, jotta voimme ylläpitää yhteistoimintaa ja yhteyksiä Venäjällä olevien toimijoiden kanssa, mukaan lukien Venäjän kansalaisyhteiskunta.
Joukossamme on kolme EU-jäsenmaata ja kolme NATOn jäsenmaata, mutta meillä on yhteinen turvallisuusympäristö ja ennen kaikkea yhteiset arvot. Voimme hyödyntää erilaista geometriaamme ja edistää yhteisiä tavoitteita, mukaan lukien alueemme hyvinvointi, vakaus ja turvallisuus. On etujemme mukaista kannustaa EU:ta ja NATOa jatkamaan yhteistyönsä edelleen kehittämistä.
Itämeren alueen merkitys Euroopan turvallisuudelle on lisääntynyt. Mainitut haasteet on nostettava asialistalle sekä Eurooppa-neuvostossa että heinäkuussa pidettävässä NATOn huippukokouksessa. Eurooppa-neuvosto tulee hyväksymään EU:n globaalin strategian. Se perustuu yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja tulee ohjaamaan EU:ta sen vakautta ja kehitystä koskevissa pyrkimyksissä. Heinäkuussa pidettävä NATOn huippukokous tulee osittain painottumaan Itämeren alueen turvallisuuskysymyksiin. Kaikki Pohjoismaat antavat voimakkaan tukensa Suomen, Ruotsin ja NATOn välillä käytävän alueellista turvallisuutta koskevan vuoropuhelun syventämiselle samoin kuin huippukokouksen aikaiselle poliittiselle vuoropuhelulle.
Kymmenen päivän kuluttua jatkamme tätä keskustelua Yhdysvaltojen kanssa Washington DC:ssä pidettävän Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen huippukokouksen aikana. Meillä on vahva tahto edelleen kehittää Pohjoismaiden ja USAn välisiä suhteita. Tulemme myös vahvistamaan yhteistyötämme USAn kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Ponnistelemme yhdessä entistä vahvemman transatlanttisen siteen luomiseksi.
Itämeren alue tarvitsee myös yhtenäisen pohjoismaisen huomiomme ja siihen liittyviä toimia. Porvoossa tänään käymämme keskustelut keskittyvät konkreettisiin toimenpiteisiin yhteisen ympäristömme vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Samalla huolehdimme siitä, että Pohjoismaiden ääni tulee selkeästi kuuluviin Euroopan turvallisuutta koskevissa kysymyksissä niin YK:ssa, EU:ssa, NATOssa, Euroopan neuvostossa kuin EU:ssakin.
Timo Soini, Suomi
Margot Wallström, Ruotsi
Børge Brende, Norja
Kristian Jensen, Tanska
Lilja Alfredsdottir, Islanti