Takaisin kouluun! Suomen tuella entistä enemmän lapsia koulutielle

Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen Suomi sitoutui tukemaan Haitin jälleenrakennusta yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi Suomi antoi maalle humanitaarista tukea vajaat 10 miljoonaa euroa sekä velkoja anteeksi.

Haitin koulutusjärjestelmää leimaavat vakavat rakenteelliset ongelmat, joista johtuen jopa 400.000 lasta on kokonaan peruskoulutuksen ulkopuolella. Yli 80 prosenttia kouluista on yksityisiä. Kalliit koulumaksut saattavat viedä jopa 40 prosenttia vähävaraisen haitilaisperheen tuloista. Myös opetuksen tasoa pidetään huonona. Kun lisäksi jopa puolet haitilaisista kouluista joko vaurioitui tai tuhoutui vuoden 2010 maanjäristyksessä, on opetusjärjestelmä ajautunut kriisiin. Haitin hallitus on ottanut tulevaisuusstrategiassaan tavoitteekseen tehdä koulunkäynnistä maksutonta, ja tarkoituksena on saada 1,6 miljoona lasta takaisin kouluun vuoteen 2016 mennessä.

UNDP:n ja Suomen ulkoministeriön yhteistyönä muurataan koulunseinän peruskiveä

Vuosien 2013 ja 2014 aikana Suomi tukee Haitin opetussektorin reformia yhteensä viidellä miljoonalla eurolla. Suomen rahoituksella rakennetaan viisi koulukeskusta alueille, joissa koulujen tämänhetkinen kapasiteetti ei mahdollista alueen lapsien koulunkäyntiä. Tämän lisäksi Suomen rahoituksella edistetään innovatiivisten opetusmetodien kehittämistä ja käyttöä.

Hankkeen toteuttaa Latinalaisen Amerikan kehityspankki (Inter American Development Bank, IDB). Koulujen rakennuttamisesta vastaa Kirkon Ulkomaanapu, joka on kokenut toimija Haitissa. Kirkon Ulkomaanavulla on ollut maatoimisto maan pääkaupunki Port-au-Princessa vuodesta 2010 lähtien, ja se on rakentanut Haitiin tähän mennessä jo useita kouluja sekä sitoutunut rakentamaan 15 uutta hurrikaaninkestävää koulua lähivuosien aikana. Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu tukee Haitissa kestävien elinkeinojen kehittämistä ja katastrofiriskien ennakointia. 

Vähemmän kansalaisjärjestöjä, enemmän koordinaatiota

Haitin hallitus toivoo vuoteen 2030 ulottuvan strategiansa implementointiin kansainvälisen yhteisön tukea. Hallituksen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja lisätä talouskasvua: Haiti tulisi nähdä kehitysyhteistyökohteen sijasta houkuttelevana sijoituskohteena. Tämän vuoksi hallinnon läpinäkyvyyttä on pyritty lisäämään. Turismia pidetään tärkeänä ja potentiaalisena taloudellisen kasvun moottorina ja ulkomaisia investointeja toivotaan erityisesti infrastruktuuri- ja energiasektoreille. Panaman kanavan laajennus tuo mahdollisuuksia myös Haitin satamien hyödyntämiseen logistiikkakeskuksina. Haitista on myös löytynyt arvokkaita mineraaleja, minkä vuoksi maan kaivoslain kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi.

Kirkon Ulkomaanapu pitää erityisen tärkeänä ohjelmiensa vaikuttavuutta hyödynsaajien päivittäiseen elämään. Paikallinen yhteisö osallistuu koulunrakennukseen Bonne Nouvellessa.

Maanjäristyksen jälkeen perustetun Haitin jälleenrakennuskomitean tilalle luotiin juuri hallituksen johtama kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen yhteinen elin (CAED). Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki kansainvälinen apu kohdistuu hallituksen asettamien prioriteettien edistämiseen (koulutus, ympäristö, työllisyys, energia sekä oikeusvaltio ja demokratia) ja että sektoriministerien välistä yhteydenpitoa vahvistetaan. Näin hallitus osoittaa ottavansa vastuun avun koordinoinnista. 

Poliittinen epävakaus edelleen ongelmana

Haitin parlamenttivaalit oli tarkoitus järjestää vuonna 2011, mutta erimielisyydet vaalilautakunnan asettamisesta on toistaiseksi lykännyt vaaleja toistuvasti. Kuvassa Haitin presidentti Michel Martellyn kannatusjuliste ja iskulause 'Haiti menee eteenpäin'.

Poliittinen epävakaus on jälleenrakennuksen isoin este. Toimeenpanovalta ja parlamentaarinen valta ovat erillään ja korruptio on yleistä. Nyt kaksi vuotta presidenttinä toiminut Michel Martelly nousi presidentiksi muusikkona kansansuosionsa keränneenä, ilman vahvaa puoluetukea parlamentissa. Hallituksen ja parlamentin välinen yhteistyö on ollut jatkuvasti hyvin vaikeaa.

Haitin turvallisuustilanne on parantunut paljon kymmenen vuoden takaisesta. Murhien ja kidnappausten määrä on laskenut selvästi. Vaikka YK:n rauhanturvajoukko MINUSTAHin maine ei haitilaisten keskuudessa olekaan hyvä, rauhanturvajoukot ovat pystyneet estämään puolisotilaallisten ryhmittymien syntymisen, hallitsemaan jengejä ja hillitsemään huumekartellien toimintaa.

Kuten alussa todettiin, on koulutuskeskuksille suuri kysyntä ja Suomen panostuksella pyritään osaltaan vastaamaan tähän huutoon.

Kirjoittajat: Anna Huovila ja Jukka Välimaa
Kuvat: Anna Huovila