Ministeri Haavisto globaalin kehityskumppanuuden ministerikokoukseen Meksikoon

Meksiko isännöi 15.–16. huhtikuuta kehityspolitiikan korkean tason kokousta, johon odotetaan yli 1 300:aa kehityspolitiikan ja -yhteistyön ammattilaista ja päätöksentekijää. Suomen valtuuskuntaa johtaa kehitysministeri Pekka Haavisto.

Kehitysministeri Pekka Haavisto osallistuu Meksikossa järjestettävään kehityspolitiikan kokoukseen 15.–16. huhtikuuta.

Vuonna 2011 Busanissa sovittiin toimintatavoista, joiden avulla voidaan parantaa kehitysyhteistyön tuloksia ja kestäviä vaikutuksia. Periaatteisiin kuuluvat muun muassa kehitysmaiden omien tarpeiden kunnioittaminen, yksityissektorin ja kansalaisten osallistuminen, avoimuus ja kaikkia osapuolia koskeva tilivelvollisuus. Tähän Busanissa sovittuun globaaliin kehityskumppanuuteen on sitoutunut jo 161 hallitusta ja 54 järjestöä, ja yksityissektorilla ja kansalaisyhteiskunnan edustajilla on siinä aktiivinen rooli.

Meksikon kokouksessa katsotaan, kuinka hyvin eri toimijat ovat noudattaneet Busanissa sovittuja periaatteita. Kokouksen asialistalla ovat myös yksityissektorin rooli kehitysyhteistyössä, kehitysmaiden keskinäinen niin sanottu etelä–etelä-yhteistyö ja hauraiden valtioiden tukeminen sekä pääomanpaon hillitseminen kehitysmaista.

Kehitysministeri Haavistolla on Meksikossa kaksi roolia: Suomen valtuuskunnan johtamisen ohella Haavisto edustaa Meksikossa myös kansainvälisen rauhan- ja valtionrakentamisen foorumia (International Dialogue for Peacebuilding and Statebuilding IDPS), jonka rinnakkaispuheenjohtajana hän toimii yhdessä Itä-Timorin valtiovarainministeri Emilia Piresin kanssa. 

Kokouksen yhteydessä ministeri Haavisto tapaa kansainvälisten järjestöjen, tärkeiden kumppanimaiden ja hauraiden valtioiden johtoa.

Meksikon kokouksen toivotaan edesauttavan sitä, että niin yksityissektorin toimijat kuin uudet avunantajatkin – kuten Kiina, Brasilia, Indonesia tai arabimaat – sitoutuvat noudattamaan Busanin periaatteita. Kokouksen haasteena on osoittaa kehityskumppanuuden merkitys ja kytkeä sen aiheet muihin meneillään oleviin kansainvälisiin prosesseihin, kuten vuoden 2015 jälkeisten uusien globaalien kehitystavoitteiden valmisteluun ja rahoitukseen.