Suomen ja Maghreb-maiden suhteista kertova näyttely esillä Marokossa

Suomen ja Maghreb-maiden suhteista kertova näyttely esillä Marokossa

Tiesitkö, että Turun yliopistossa opiskeltiin arabiaa jo 1700-luvun alussa? Entä sen, että Edvard Westermarck, Suomen kansainvälisimmän uran tehnyt sosiologi, vietti yhteensä seitsemän vuotta Marokossa? Tai että suomalaisella energiayhtiöllä on käynnissä uraauurtava puunistutushanke, joka tähtää Saharan metsittämiseen?

Näyttelyn avajaistilaisuus
Näyttelynavajaisissa esiintyivät Suomen suurlähettiläs Pekka Hyvönen, Marokon kansalliskirjaston johtaja Mohamed El Ferrane, Marokon nuoriso- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Abdelilah Afifi, Marokon ulkoministeriön kulttuuriasioista vastaava johtaja Nadia El Hnot, ulkoministeriön Pohjois-Afrikasta vastaavan yksikön päällikkö Ann-Christine Krank, sekä videoviestin välityksellä Kansallisarkiston vt. johtaja Päivi Happonen ja edellinen johtaja Jussi Nuorteva.

Vastaukset näihin kysymyksiin, sekä paljon muuta, oppii tutustumalla Kansallisarkiston ulkoministeriön kanssa yhteistyössä laatimaan Suomen ja Maghreb-maiden historiasta kertovaan näyttelyyn, joka on aloittanut Pohjois-Afrikan kiertueensa Marokon pääkaupungista Rabatista. Näyttelyn avajaiset järjestettiin 25. marraskuuta Marokon kansalliskirjastossa.

Näyttelyn ovat laatineet Suomen Kansallisarkiston johtaja Jussi Nuorteva sekä lokakuusta lähtien edellisen tilalle johtajaksi nimitetty Päivi Happonen yhteistyössä Suomen Marokon, Algerian ja Tunisian suurlähetystöjen kanssa. Näyttely juhlistaa Suomen ja näiden kolmen Maghreb-maan välisten diplomaattisuhteiden noin 60-vuotista taivalta – diplomaattisuhteet solmittiin Marokon ja Tunisian kanssa vuonna 1959 ja Algerian 1963.

Näyttely sisältää Suomen historiaa, yhteiskuntaa ja kansainvälisiä suhteita esittelevän osion, sekä kullekin maalle – Algerialle, Marokolle, ja Tunisialle – omistetut posterit, joissa käsitellään Suomen ja näiden maiden kahdenvälisiä suhteita niin diplomaattisuhteiden, taloudellisten suhteiden, kuin tieteen ja taiteenkin näkökulmasta historiasta nykypäivään.

Marokon osalta näyttelyssä kuvataan Suomen ja Marokon kuningaskunnan välisiä yhteyksiä 1800-luvun lopusta tulevaisuuteen. Esillä ovat esimerkiksi sosiologi Edvard Westermarck, taiteilijat Hugo Backmansson ja Hugo Simberg, ja suomalaisen teknologian ja osaamisen vienti. Näyttelyn yhteydessä kansalliskirjastossa esillä oli myös Jussi Nuortevan yksityiskokoelmastaan suurlähetystölle lahjoittama Hugo Backmanssonin taulu.  

Rabatin jälkeen näyttely kiertää useassa kaupungissa Marokossa, jonka jälkeen se jatkaa kiertuettaan naapurimaihin.

Näyttelyn tekstit ovat ranskaksi ja arabiaksi, ja niihin voi tutustua täällä.