Usko Latvian talouden kasvuun vahvistuu

Latvian talouden mittarit osoittavat, että talouden läpimurto on tapahtunut. Haasteitakin riittää: keskeisimpiä ovat kilpailukyvyn parantaminen, yritysten toimintaedellytysten helpottaminen, yritysten lainoituksen parantaminen, rakenteellinen työttömyys, ammattiosaajien puute sekä tuottavuus.

Latvialaisten palkat ovat Baltian maiden alhaisimmat. Kuva: katitih7 Latvialaisten palkat ovat Baltian maiden alhaisimmat. Kuva: katitih7

Talouden indikaattoritkin osoittavat, että Latvia on siirtynyt kriisin hoidosta kasvuun. Edessä on kuitenkin monta haastetta, joihin on tartuttava ennen kuin todellinen kasvu lähtee vauhtiin.

Latvian pääministeri Valdis Dombrovskis puhui talouden haasteista Latvian Pankin järjestämässä suuressa vuotuisessa talouskonferenssissa 21.9. Keskeisimpänä kysymyksenä Dombrovskis nosti esiin kilpailukyvyn.  Toiseksi haasteeksi hän mainitsi kestävän yhteiskunnan kehityksen.

Jotta Latvia pystyy houkuttelemaan ulkomaisia investointeja, se tarvitsee ennustettavaa ja läpinäkyvää yhteiskuntaa. Latvia on jo tehnyt päätöksiä yritysten verojen osalta, mutta se ei riitä. Tarvitaan yrityksille suotuisan toimintaympäristön rakentamista.

On myös iso haaste, että Latviasta puuttuu eri alojen osaajia. Pääministeri viittasikin tarpeeseen parantaa koulutuksen laatua. Se on ainoa tapa saada maahan lisää ammattiosaajia.

Taloudelliset voimavarat ovat kuitenkin se tekijä, joka määrittelee kasvun mahdollisuudet. Dombrovskis kiinnitti huomion siihen, että yritysten ei ole mahdollista saada riittävästi lainoitusta Latviassa. Hallitus miettii omalta osaltaan miten se voi edistää lainoituksen antoa pankkisektorilla. Pääomamarkkinat kehittyvät Latviassa hitaasti.

Latin kurssi on jo kiinnitetty euroon

Ne, jotka vastustavat euroon liittymistä, tekevät sen turhaan, sillä Latvia on jo sitoutunut euroon. Latvian keskuspankki julkisti juuri avoimen kilpailun Latvian eurokolikkojen painamiseksi. Dombrovskis vahvisti, että Latvian tavoite on ottaa euro käyttöön vuoden 2014 alusta.

Latvia täyttää tällä hetkellä kaikki Maastrichtin kriteerit. Esimerksiki inflaatio on noin 2,5 %:n tasolla. Latviassa pelätään, että jos eurotavoite myöhästyy, myös kriteerien täyttäminen käy vaikeammaksi odotettavan kasvun ja sitä kautta kasvavan inflaation myötä.

Konferenssissa puhunut talousministeri Daniels Pavluts painotti, että Latvia on nyt valmis taloudelliseen läpimurtoon.Pavluts pohti sitä, miten löytää Latvialle oikea suunta talouden kehittämisessä. Hän myös painotti kilpailukyvyn parantamista ja näki mm. ICT-turismin Latviaan yhtenä kehitysmahdollisuutena.

Pavluts näki hallituksen tehtävänä olevan lyhytaikaisen tuen ja erityisesti infrastruktuurin rakentamisen yritysten toiminnan edellytysten parantamiseksi. Sen sijaan hän suhtautui kielteisesti suoraan yritystukeen.

Pavluts painotti, että tavoitteena tulisi olla teollisuuden tuotantoyhteistyö, jonka kautta saataisiin syntymään lisäarvoa. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on pienten yritysten yhteistyön lisäämisen helpottaminen.

Tarvitaan suurempia yrityksiä tai yritysryppäitä. Pavluts piti myös tärkeänä uusien teollisuuden alojen tukemisen. Hän nosti yhdeksi kehityskohteeksi alueet. Katseet on kohdistettava pienempiin alueisiin Riian ulkopuolella, jossa tarvitaan teollisuuden tarpeiden ymmärtämistä ja alueen hyötyjen näkemistä. Alueelliseen kehittämiseen on jatkossa panostettava.

Palkat kipukohta paluumuuttajien houkuttelemisessa

Pavluts katsoi työntekijäpulan olevan Latvian iso ongelma. Hän painotti, että ulkomaille muuttaneet latvialaiset pitäisi saada takaisin Latviaan. On arvioitu, että kymmenen vuoden aikana Latviasta on muuttanut yli 200 000 henkilöä ulkomaille. Konferenssin muissakin puheenvuoroissa nostettiin esiin poismuutto merkittävänä ongelmana, sillä lähtijät ovat parhaassa työiässä olevia.

Ministeri Pavluts on asettanut tavoitteen 100 000 maasta poismuuttaneen houkuttelemiseksi takaisin. Pitäisi tutkia, millaisia parannuksia sosiaalisektorilla pitäisi tehdä, jotta ne houkuttelevat ihmisiä palaamaan.

Palkkaus on yksi tekijä. Latvialaisten palkat ovat Baltian maiden alhaisimmat. Palkkojen korotuspaineet ovat olemassa, eikä Latvia voi markkinoida itseään edullisten palkkakustannusten maana jatkossa. Latvian rakennetyöttömyys on myös suurempi kuin kilpailijoilla.

Lisäksi konferenssin muut asiantuntijapuhujat nostivat esiin Latvian haasteet viennin ja tuonnin tasapainottamiseksi, sillä tuonti pysyttelee yhä korkeammalla kuin vienti. Todellista kasvua saadaan nimenomaan viennistä. Lisäksi liike-elämän toimintaympäristön laatua on parannettava Latviassa, joka on kaukana Liettuan ja Viron perässä yritysilmaston luomisessa.

Latvia on talouden nousukiidon lähtökuopissa, mutta haluaa sitä ennen varmistaa eurojäsenyytensä. Inflaation pelätään nousevan liian korkealle noususuhdanteen aikana. Euron eteen tehdään kaikki voitava ja sen toteuttamiseen odotetaan myös euromaiden tukea.