Suomen ja Latvian suhteiden, sekä Suomi-brändin alkulähteillä: katsaus Anna Žiguren teokseen

Anna Žiguren teos ”Graniittisen maan jalo kansa: Suomi ja suomalaiset latvialaisissa lehdissä 1822-1945” kertoo Suomen ja Latvian suhteista ja tarjoaa  mielenkiintoisen katsauksen mielikuviin Suomesta.

Anna Žigure on latvialainen kirjailija, kääntäjä, diplomaatti, sekä merkittävä toimija Latvian kulttuuripiireissä. Hän toimi ensimmäisenä Latvian suurlähettiläänä Suomessa Latvian uudelleen itsenäistymisen jälkeen 1992 – 1998. Žiguren viimeisin teos Graniittisen maan jalo kansa: Suomi ja suomalaiset latvialaisissa lehdissä 1822–1945 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi syksyllä 2017. Nyt teos julkaistiin myös latviaksi, juhlistamaan Latvian 100-vuotista taivalta.

Teoksessa käsitellään Latvian ja Suomen välisiä suhteita 1800-luvun alkupuolelta vuoteen 1945 asti. Žigure käy kattavasti läpi sitä, miten Suomea on latvialaisessa lehdissä kuvailtu ja millainen Suomi-kuva teksteistä välittyy. Tutkimus vie lukijansa matkakuvausten, kirjeiden sekä sanomalehtikirjoitusten avulla läpi Suomen ja Latvian historian aina Venäjän keisarikunnan ajoista toisen maailmansodan päättymiseen.

Kirjaa voi suositella kaikille Suomen ja Latvian välisistä suhteista kiinnostuneille. Žiguren teos tarjoaa erinomaisen kurkistuksen Latvian historiaan sekä latvialaisten mentaliteettiin. Maakuvatyötä tekevälle kirja on kuitenkin ennen kaikkea katsaus Suomi-brändiin, sekä siihen, miten Suomi on ajan saatossa Latviassa nähty. Kuten myös kirjan suomentaja Hilkka Koskela teoksen julkaisutapahtumassa Riiassa totesi ”Tässä kirjassa Suomen brändi loistaa todella kirkkaana”.

Žiguren kirjasta voidaan huomata, että Latvian sanomalehdissä jo menneillä vuosisadoilla toistuneet teemat ovat pitkälti samoja, joita me suomalaiset hyödynnämme myös nykyisessä maakuvatyössämme. Näitä ovat esimerkiksi suomalainen koulutus, luonnon puhtaus ja ahkeruus.  Suomen maakuvatyössä voidaan siis puhua tietystä jatkuvuudesta ja yhtenäisestä narratiivista.

Žiguren kirja ei luonnollisestikaan ole pelkkä oodi Suomelle. Hän toteaakin alkusanoissaan, että kertomalla Suomesta latvialaiset kirjoittajat pyrkivät vaikuttamaan omiin olosuhteisiinsa, sekä Venäjään. Maalaamalla pohjoisesta veljeskansasta, Suomesta, ihanteellista kuvaa pyrittiin myös luomaan vertailukohdetta Latvialle. Suomi valikoitui hyväksi vertailukohteeksi, sillä Latvialla ja Suomella oli paljon yhdistäviä kokemuksia. Molemmat ovat pieniä valtioita, jotka ovat olleet suurvaltojen puristuksissa ja joutuneet kamppailemaan identiteetistään.

Tapa kuvailla Suomea Latvian lehdistössä heijasteli myös geopoliittisia valtasuhteita. Tämän vuoksi Žiguren teos on myös tärkeä teos sen tutkimiseen, miten valtasuhteet heijastuivat Suomessa vierailevien kertomuksissa, sekä lehtijutuissa. Lukija voi teoksen avulla tarkastella, miten kansainväliset valtasuhteet sekä niiden muutokset vaikuttavat pieniin valtioihin sekä niiden mediaan, sekä miten lehdistön kuvailu vaihtuu poliittisen ilmapiirin myötä.

Monelle lukijalle saattaa herätä kysymys, miten Latviassa suhtaudutaan Suomeen nykyään? Onko Suomi edelleen mallimaa Latvialle? Pohjoismaiden ministerineuvoston Baltian maissa hiljattain teettämän kyselyn mukaan valtaosa latvialaisista haluaa lähempää yhteistyötä ja integraatiota Pohjoismaiden kanssa.  Suomi ja muut Pohjoismaat nähdään edelleen esikuvina. Sama viesti oli Suomen osalta vahvasti esillä latvialaisessa mediassa varsinkin viime vuonna viettäessämme Suomi 100-juhlavuotta. Tässä voidaan havaita selvää jatkuvuutta Žiguren tutkiman ajanjakson kanssa.
Anna Žiguren teos on kattava katsaus Suomen ja Latvian suhteisiin, sekä näkökulma siihen, miten Suomi nähtiin maailmalla 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Huomio kiinnittyi koulutukseen, puhtauteen ja suomalaiseen osaamiseen. Eikä tarina ole tästä paljon muuttunut. Suomi on edelleen esikuva, niin koulutuksen, cleantechin ja ympäristöosaamisen kuin myös demokraattisten yhteiskuntarakenteiden osalta.

Kuten suurlähettiläs Olli Kantanen kirjan julkaisutilaisuudessa totesi: ”Graniittisen maan jalo kansa Suomi ja suomalaiset latvialaisissa lehdissä 1822–1945 on ansiokas ja kattava teos, jota tullaan käyttämään lähteenä Suomen ja Latvian suhteiden tutkimuksessa vielä pitkään”.