Ruotsin ja Latvian välisessä sanasodassa aselepo

Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borgin parin viikon takaiset tiukkasanaiset lausunnot Latvian säästösuunnitelmien riittämättömyydestä sekä latvialaisministerien vastareaktiot nostivat kohun myös Ruotsissa. Viimeisimpien lausuntojen mukaan Borg katsoo Latvian olevan taas oikeilla raiteilla. Baltian katsotaan kuitenkin edelleen muodostavan miinakentän ruotsalaispankeille.

Oman taloudellisen taantuman lisäksi Ruotsin huolena on myös kriisimaa Latvian tilanne. Kahdella suurella ruotsalaispankilla on merkittävää toimintaa maassa, ja Ruotsin valtio on tukenut Latviaa niin IMF:n, EU: kuin kahdenkeskistenkin lainojen kautta sekä keskuspankkien välisellä valuuttavaihtokaupalla.

Vaikka näiden toimien yhteenlaskettu rahallinen arvo on suuruusluokkaa, joka ei suuremmin vaikuta Ruotsin kansantalouteen eikä kykene romahduttamaan pankkeja edes tilanteen mahdollisesti heikentyessä, on Latvian talouden kantimien vapiseminen heiluttanut ruotsalaisia rahamarkkinoita.

Sekä valuutta- että osakekurssit perustuvat luottamukseen ja Ruotsin kruunu onkin reagoinut toistuvasti uutisiin Latvian kriisistä heikentymällä samoin kuin pankkien osakekurssit. Talouden reaktiot antavat siis aihetta huoleen niin poliitikoille kuin pankinjohtajillekin.

Tämä näkyy selvästi myös mediakeskustelussa, jossa Latvian talouden ja ruotsalaispankkien tilanne on viime aikoina ollut päivittäin esillä.

Ruotsalaispankit selvinnevät kuivin jaloin vaikka maine kärsii

Ruotsalaispankit hallitsevat lainamarkkinoita Latviassa; Swedbank on lainoissa mitattuna Latvian suurin pankki, toisella sijalla on SEB. Pankit ovat johtavassa asemassa koko Baltiassa, ja liiketoiminta alueella oli kriisiin asti erittäin tuottoisaa.

SEB, Swedbank ja Nordea (jonka toiminta Baltiassa ei tosin ole yhtä laajaa) ovat lainanneet yhteensä 131 miljardin kruunua Latviassa. Ruotsalaispankkien mahdollisten luottotappioiden suuruutta on lähes mahdoton arvioida, ja summa vaihtelee riippuen valitusta skenaariosta.

Kesäkuussa Riksbankenin ja Finansinspektionin tekemien pankkien stressitestien mukaan ruotsalaispankit selviävät ainakin teoriassa kovastakin turbulenssista ilman pelkoa lakisääteisen neljän prosentin pääomavaatimuksen alittumisesta.

Swedbankin uskottiin olevan heikoimmilla jäillä sen suuren lainasalkun takia, mutta viimeisimmän (13.10. päättyneen), hyvin onnistuneen osakeannin tuloksena pankin pääoma vahvistui ja sen pitäisi nyt selvitä pahimmistakin stressiskenaarioista (DI 14.10.). Pankissa ei myöskään nähdä tarvetta alaskirjauksiin Baltiassa, vaikka SEB on tähän toimeen joutunut turvautumaan. Swedbankin toimitusjohtaja Michael Wolf sanoo osakeannin pääsyyn olleen varmistuminen siitä, ettei pankki joudu käyttämään valtion takuuohjelmaa lainojensa tukena. Wolf on julkisuudessa esiintynyt erittäin sovinnollisesti suhteessa Latvian tilanteeseen, mm. avauspuheenvuorossaan Tukholmassa järjestetyssä Baltic Development Forumissa 5.10.

Hallitus ilmoitti 8. lokakuuta, että se jatkaa pankkien takuuohjelmaa 30.4.2010 asti huolimatta vakaammasta tilanteesta rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusmarkkinaministeri Mats Odellin mukaan toimia tarvitaan edelleen takaamaan elpymisen jatkuminen. Riksbankenin ja Riksgäldenin kautta syötetty lisälikviditeetti kattaa kokonaisuudessaan yli 1000 miljardia kruunua. Osasyynä ohjelman jatkoon on epävakaana jatkuva Baltian tilanne.

Vaikka Latvian talouden täydellinen romahtaminen ei teknisessä mielessä näyttäisi kaatavan ruotsalaispankkeja, on niillä ja erityisesti niiden osakkeenomistajilla edelleen syytä huoleen.

Pankkien osakkeiden arvot ovat sahanneet pörssissä Latvian tilannetta spekuloivien uutisten tahdissa, ja Swedbank on osakeannin takia palkannut investointipankki Credit Suisse'n tukiostamaan osakkeitaan arvon laskiessa liian alas. Vaikka Latvian devalvaatio on pankeille lyhyellä tähtäimellä suurin uhka, jolta toivotaan vältyttävän, on epävarmaa mikä olisi pitkällä tähtäimellä paras skenaario.

SEB:n tiedotuspäällikkö Viveka Hirdman-Ryrberg muistuttaa, että pohjoismaalaiset pankit ovat sitoutuneet pitkän tähtäimen toimintaan Latviassa ja näin ollen tukemaan tytärpankkejaan Baltiassa sekä edistämään rahoitusmarkkinoiden vakautta alueella. Ne eivät siis tule merkittävästi vähentämään toimintaansa siellä (vaikkakin lainoitus on luonnollisesti kriisin seurauksena laskenut selkeästi) (DI 6.10.).

Ruotsissa kesällä alkanut spekulointi Latvian valuutan devalvaation vaikutuksista Ruotsiin on saanut parin viime viikon aikana lisäpontta. Devalvaatiota ei kuitenkaan pidetä Ruotsissa kovinkaan todennäköisenä (mm. SEB Eastern European Outlook), vaikka se joidenkin asiantuntijoiden mukaan olisikin Latvian taloudelle pienempi paha kuin nyt käynnissä oleva sisäinen devalvaatio.

Eräiden asiantuntijoiden mukaan devalvaation voi kuitenkin laukaista odottamaton poliittinen käänne ja devalvaation riski on yhä olemassa. Monen arvion mukaan ruotsalaispankkien luottotappioiden määrä ei kuitenkaan huomattavasti kasvaisi devalvaation johdosta mutta tappiot tulisivat nopeammin ja tiiviimmin (SvD 7.10.). Luottotappioiden ohella devalvaatiolla olisi vaikutuksia todennäköisesti myös Ruotsin kruunun kurssiin. Vaikutukset riippuvat luonnollisesti paljon myös siitä, minkä tyyppinen devalvaatio Latviassa mahdollisesti tehtäisiin.

Särö luotamuspääomaan

Vaikka ulkoisen devalvaation seurauksena luottotappioiden määrä nousisi merkittävästi lyhyellä aikavälillä, olisi se todennäköisesti pitkän aikavälin kasvun kannalta suotuisampi vaihtoehto kuin kivulias ja stagnaatioon johtava sisäinen devalvaatio. Tämän kannan on nyt ottanut myös Swedbankin uusi rahoitusjohtaja Erkki Raasuke, joka arvioi 15.10., että Latvian talous selviäisi devalvaatiosta, jos se toteutettaisiin hallitusti, eikä valuuttayhteistyön raameista välttämättä tarvitsisi poiketa. Raasuken mukaan devalvaatio johtaisi Swedbankin osalta hetkellisesti suurempiin luottotappioihin, mutta kokonaisuudessa lopputulos pysyisi samalla tasolla (DI 16.10.). Ruotsalaispankkien tilanteesta puhuttaessa on muistettava, että ne ovat itse olleet osallisena kuplaan, joka Baltiassa on nyt puhjennut eikä niille tarvinne antaa ylimääräisiä sympatiapisteitä. Myös Raasuke tunnustaa, että pankissa on kasvuvaiheessa tehty virheitä, kun "mahdollisuudet ovat olleet kykyjä suurempia".

Vaikkei Baltian tilanteella lopulta olisikaan tuhoisaa vaikutusta ruotsalaispankkien vakavaraisuuteen, on se selkeästi jättänyt jälkensä niiden luottamuspääomaan, jonka varassa pankit kuitenkin pitkälti ovat. Vuosittaisen Svensk Kvalitetsindexin (5.10.2009) tutkimuksen mukaan sekä Swedbank että SEB ovat menettäneet luottamustaan asiakkaiden keskuudessa, ja synkkä uutisointi Baltian tilanteesta on varmasti osasyyllinen. Myös asiakkaiden uskollisuus näitä pankkeja kohtaan on laskenut. Uusimpana uutisena on tullut Swedbankin eläkerahastoskandaali Virossa, jonka seurauksena pankki joutuu nyt kompensoimaan toimintaansa 300 000 asiakkaalleen maassa (mm. SvD 16.10.). Nopealla lupauksella rahallisesta korvauksesta yritetään pelastaa viimeiset uskottavuuden rippeet Baltiassa. Baltia on ruotsalaispankeille miinakenttä, toteaa Svenska Dagbladet (SvD 16.10.).

Laineita eduskuntaan asti

Valtiovarainministeri Anders Borgin parin viikon takaiset tiukkasanaiset lausunnot Latvian säästösuunnitelmien riittämättömyydestä sekä latvialaisministerien vastareaktiot ovat nostattaneet kohun myös Ruotsissa. Borgin närkästymisen laukaisi nähtävästi kiinteistöverotuksen muutoksista luopuminen. Ruotsalaisten mukaan valtiontalouden tulopuolta tulisi vahvistaa, jotta säästötoimet eivät kohdistuisi liikaa yhteiskunnan ydintoimintoihin. Ruotsin ja Latvian väliseen sanasotaan on osallistunut myös pääministeri Fredrik Reinfeldt.

Borgin on myös uutisoitu varoittaneen "salaisissa keskusteluissa" ruotsalaispankkeja Latvian talouden romahtamisesta ja poliittisesta kriisistä (SvD 3.10., DN 5.10.). Latvian pääministeri, joka vieraili Tukholmassa 5.10., vastasikin Borgin lausuntoihin ärhäkkäästi huomauttaen, ettei katso Borgin lausuntojen pohjautuvan uskottavaan taloudelliseen analyysiin. Ruotsin asenne budjettineuvotteluissa on kohtuuttoman kova, sanoo pääministeri Dombrovskis Dagens Nyheterille (DN 5.10.).

Mediakommenteissa Borgin lausuntoja on pidetty harvinaisen kovasanaisina. Dagens Nyheterin talouskolumnisti Johan Schück toteaakin riskinä olevan, että painostusyritykset johtavat Latviassa protestimielialaan (mm. DN 6.10.). Dagens Industri on kuitenkin toista mieltä ja toteaa pääkirjoituspalstalla, että vaikka Ruotsilla on tietty vastuu Latvian kriisistä, solidariteetti ei voi olla rajatonta eikä epäkriittistä (DI 14.10. otsikolla "Solidaritet med Lettland kräver också klarspråk").

Ruotsin keskuspankin johtaja Stefan Ingves on ollut lausunnoissaan tasoittelevampi ja todennut, että ruotsalaispankkien toiminnot Latviassa ovat hallinnassa eikä Latvian tilanne ole suora riski Ruotsin taloudelle (mm. SR Ekot 5.10.). Viimeisimpien lausuntojen mukaan Borg katsoo Latvian olevan taas oikeilla raiteilla (mm. DN 15.10.).

Sanasota näkyy Ruotsissa myös eduskuntatyössä, jossa sosiaalidemokraattien kirjallinen kysymys vaatii ulkoministeri Bildtiltä vastausta Ruotsin ja Latvian suhteista sekä toimia sen estämiseksi, että ruotsalaiset taloudelliset vaatimukset aiheuttavat Latviassa yhteiskunnallista epävakautta.

Vastauksessaan Bildt korostaa maiden kahdenvälisten suhteiden merkitystä ja tiivistä yhteistyötä. Bildt jatkaa toteamalla, että Ruotsi tukee Latviaa kriisin käsittelyssä ja lisää että Ruotsi tulee tänä vuonna tukemaan Latviaa kahdenvälisellä 720 milj. euron lainalla. Ruotsi on Bildtin mukaan muiden lainanantajien tavoin tuonut esiin, että vaikeuksista huolimatta on tärkeää, että Latvia täyttää sitoumuksensa lainanantajia kohtaan ja vie läpi ne välttämättömät rakennemuutokset, jotka vaaditaan kestävän valtiontalouden luomiseksi.

Lainanantajat ovat olleet erityisen selkeitä ilmaistessaan, että haavoittuvat ryhmät eivät saa kärsiä ja vaatineet, että budjetissa osoitetaan varoja lisääntyneiden sosiaalikustannusten kattamiseksi, lopettaa Bildt kirjallisen vastauksensa. (Ks. Svar på skriftlig fråga 2009/10:57, 13.10.2009). Viimeksi mainitut näkökohdat ovat siis olleet myös VMI Borgin huolena.

Tutkija sanasodasta: ”Osa neuvottelupeliä”

Ruotsin johtaviin Baltian talouden asiantuntijoihin kuuluva Handelshögskolanin yhteydessä toimivan siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen SITE:n johtaja Torbjörn Becker puolestaan pitää todennäköisenä, että Latvia taipuu vaatimuksiin budjetin vahvistamisesta. Hän pitää Ruotsin ulostuloa osana neuvottelupeliä, jonka tarkoituksena on korostaa säästötavoitteiden tärkeyttä ulkomaisille lainanantajille. Tähän arvioon yhtyy myös Dagens Industri, joka pääkirjoituspalstalla toteaa, että Latvian tiukka asenne ruotsalaispankkeja ja poliitikkoja kohtaan on nähtävä merkkinä kotiyleisölle siitä, ettei Latvian hallitus helpolla taivu kansainvälisten vaatimusten edessä (DI 14.10.).

Torbjörn Beckerin arvion mukaan Borgin arvostelu oli ensi sijassa kohdistettu Latvian hallituksen muihin hallituskumppaneihin näiden painostamiseksi, eikä niinkään pääministeriin tai valtiovarainministeriin. Vaikka Latviassa hallitus näyttää nyt päässeen yhteisymmärrykseen budjetin säästöohjelman raameista, Becker ennakoi säästöjen sisällöstä käytävistä keskusteluista vaikeita. Budjetin aikataulu tuleekin hänen mukaansa todennäköisesti viivästymään ja tämä vaikuttanee myös mm. IMF:n (ja EU:n) marraskuussa tehtävään (väli)arviointiin (review). Tähän arvioon yhtyy myös Ruotsin finansdepartementissa asiaa hoitava virkamies, joka kuitenkin toteaa, että latvialaisten pyrkimyksenä on yhä saada budjetti valmiiksi lokakuun lopussa.

Ruotsalaispankit, Swedbank ja SEB etunenässä, ovat puolestaan arvostelleet latvialaista lakiehdotusta, joka suhteuttaisi asuntolainat ostetun asunnon nykyiseen markkina-arvoon (mm. SvD 8.10.). Swedbank uhkaa vetäytyä Latvian asuntolainamarkkinoilta mikäli lakiehdotus hyväksytään.

Swedbankissa ollaan silti luottavaisia sen suhteen, ettei lakiehdotusta viedä läpi vaan ehdotus nähdään lähinnä osana Latvian ja kansainvälisten lainanantajien välistä poliittista peliä (Dagens Industri 13.10.). Asuntolainat muodostavat 40 % Swedbankin koko lainoituksesta Latviassa. Mikäli lakiehdotus hyväksytään, sen katsotaan johtavan huomattaviin luottotappioihin erityisesti Swedbankin osalta mutta myös SEB:in ja Nordean.

Torbjörn Beckerin mukaan tämä lakiehdotus on ratkaisevassa asemassa Ruotsin kannalta; vaikutukset ruotsalaispankkeihin olisivat huomattavat ja mikäli lakiehdotus hyväksyttäisiin, on todennäköistä, ettei Ruotsi suostu osallistumaan lainaohjelmiin jatkossa.

Baltia-riskin toteutuminen vesittäisi Ruotsin elpymistä

Vaikka asiantuntijat ovat lähestulkoon yhtä mieltä siitä, että latin ulkoisen arvon devalvointi olisi Latvian kannalta paras ratkaisu, ei se ruotsalaisnäkökulmasta ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole houkutteleva ratkaisu. Varmoja tappioita koituisi niin euro-lainoja myöntäneille pankeille kuin valuuttavaihtokaupan Latvian kanssa tehneelle Riksbankenillekin.

Muun muassa Torbjörn Beckerin mukaan Latvia saattaa selvitä kriisistä suunnitelluilla säästötoimenpiteillä, jos suhdanne nopeasti kääntyy eikä mikään yksittäinen kriisi sitä ennen aiheuta poliittista elämöintiä maassa. Vaikka tällöin onkin kyse puhtaasta tuurista, on siis olemassa pieni mahdollisuus selvitä Latvian kriisistä pelkällä säikähdyksellä.

Hallituksen syyskuussa antamassa vuoden 2010 budjettiesityksessä todetaan, että vaikka Ruotsi on palautumassa talouskriisistä nopeammin kuin aiemmin on arvioitu, myönteisen kehityksen kääntyminen ei kuitenkaan ole poissuljettua. Erityisesti Baltian maiden tilanteen heikentyminen ja tämän aiheuttamat mahdolliset suuret ruotsalaispankkien luottotappiot muodostavat Ruotsin osalta riskitekijän.

Hyväksyessään budjettiesityksen loppusyksystä Ruotsin valtiopäivät päättää myös 700 miljoonan euron kahdenvälisestä lainasta Latvialle osana kv. lainapakettia. Vielä Ruotsissa ei ole noussut keskustelua tästä lisälainasta mutta jää nähtäväksi muuttuuko tämä, mikäli Latvian kriisi pahenee.