OECD:n näkemyksiä Latvian talouden kehityksestä
OECD ennustaa Latvian talouden lähtevän selvään nousuun 3,1–3,5 % vauhdilla vuosina 2016 ja 2017, vaikka Suomen ja Venäjän talouskasvu olisikin heikkoa. Myös palkkakehityksen odotetaan jatkuvan kasvusuhdanteisena ja työttömyyden laskevan. Latvian kansallisia haasteita tulevat olemaan väestön nopea eläköityminen, työikäisen väestön maastamuutto sekä elintasoero muuhun Euroopan Unioniin nähden. Latvia joutuu vastaamaan myös yleisiin Euroopan ja maailmantalouden haasteisiin kuten pakolaisvirtaan ja ilmastonmuutokseen.
Yleinen taloudellinen kehitys Latviassa ja maailmalla vuonna 2016
Andreas Wörgötter esitteli OECD:n laskelmia talouden kehityksestä vuonna 2016 OECD Economic Outlook-seminaarin yhteydessä Riiassa 3.12.2015. Hänen mukaansa alueen ensisijaisia haasteita tulevat olemaan maailmankaupan volyymin ja globaalin BKT:n kasvun hidastuminen, investointien vähyys OECD-alueelle sekä kysyntää tukevan politiikan luominen makro- ja mikrotasolla.
Tällä hetkellä OECD:n ennuste on optimistinen: maailmantalouden ennustetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun vuonna 2016. Baltian maille OECD ennustaa selkeää käännettä kasvuun, vaikka Suomen ja Venäjän talouskasvu olisikin heikkoa (kasvuvauhdiksi ennustetaan Suomelle +1,1 % ja Venäjälle -0,4 % vuonna 2016). Latvian talouden OECD ennustaa lähtevän selvään nousuun 3,1–3,5 % vauhdilla vuosina 2016 ja 2017.
Erityisen merkittävä tekijä maailmantalouden suunnalle ja yksittäisten valtioiden talousnäkymille on Kiinan talouskasvun hidastuminen. Kiinan viennin volyymin lasku on näkynyt suoraan kasvuvauhdin heikentymisenä niillä valtioilla, joiden pääasiallisiin kauppakumppaneihin Kiina kuuluu. Myös Kiinan valtionvelan nousu saattaa tuoda epävakautta maailmantalouteen.
Latviaa ajatellen erityisen merkittävä tulee olemaan uusin Silkkitie-hanke, jolla pyritään vahvistamaan kauppa- ja kuljetusyhteyksiä Kiinan ja Euroopan välillä. Silkkitie tulee tuomaan Latvian taloudelle sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Tavoitteeksi elintasoeron kurominen Latvian ja EU:n välillä
Baltian maiden talouden ongelmana hän näkee ennen kaikkea sen, että elintaso on vielä huomattavasti alle EU:n keskiarvon. Tämänhetkisen kasvuennusteen mukaan tarvittaisiin vielä uudet 30 vuotta, jotta Latvia olisi EU:n yleisellä tasolla elintason suhteen.
Elintasoeroa voidaan kuroa nopeammin kiinni Latviassa, mikäli talouskasvu saadaan nostettua neljään prosenttiin vuodessa. Tällöin elintasoero olisi tasoitettavissa noin 15 vuodessa. Neljän prosentin tavoite on Wörgötterin mukaan mahdollinen, mikäli Latvia onnistuu houkuttelemaan työvoimaa ja vähentämään maastamuuttoa.
Työn houkuttelemisessa Wörgötter näkee avaintekijöinä sosiaaliturvan rahoittamisen muulla kuin palkkatulolla. Erityisesti pienten palkkojen verotuksen hän näkee epämotivoivana nykyisessä tasaveromallissa, jossa veroprosentti on kaikille 23 % ennen sosiaaliturvamaksuja. Lisäksi Latvian tulee panostaa koulutukseen sekä luoda selkeämpiä työnäkymiä valmistuville – kuva mahdollisesta työnantajasta olisi hyvä luoda jo opiskelun aikana. Latvian tulee houkutella ulkomaisia investointeja myös tuotantoon talouskasvun parantamiseksi.
Latvian ja muun Baltian palkkakehitys eroaa tällä hetkellä muusta OECD-alueesta. Latviassa palkat ovat nousseet jatkuvasti talouskriisin aikaisten radikaalien palkkaleikkausten jälkeen. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan ja yleisen työttömyyden laskevan vuosina 2016 ja 2017. Vielä ei voida kuitenkaan sanoa, onko kyseessä hetkellinen ilmiö vai alku pysyvämmälle kehitykselle.
Euroopan ja Latvian talouden suurimmat haasteet vuonna 2016
Yhtenä Latvian talouden suurimpina haasteina Wörgötter näkee ikääntymisen. Latviassa ikääntyminen on vakavampi ongelma kuin muissa EU-maissa. Wörgötter olisi siksi pidättyväinen valtioneläkkeiden korotuksissa.
Euroopassa yleisesti suurimpana haasteena tulee olemaan investointien houkuttelu. Muualla OECD-alueella investointien osuus on lähtenyt palautumaan entiselle tasolle ja sen yli talouskriisin jälkeen, mutta Eurooppa ei houkuttele investointeja.
Muita Euroopan haasteita tulee olemaan sopivan politiikan löytäminen pakolaisvirran suhteen sekä ilmastonmuutokseen vastaaminen. Lähi-idän humanitaarinen kriisi tulee vaikuttamaan talouteen joka tapauksessa. Onnistuneella sopeuttamispolitiikalla tästä voidaan saada myös taloudellinen potentiaali käyttöön. Myös ilmastonmuutoksen hän näkee tuovan korkeita kustannuksia tulevaisuudessa, mikäli ilmiön taltuttamiseen ei investoida nyt vaan sen annetaan eskaloitua.