Latvian vienti vetää, talous nousussa
Viime vuonna Latvian BKT:n kasvu oli EU-alueen kolmanneksi suurinta Viron ja Liettuan jälkeen. 5,5 % kasvu perustui lisääntyneeseen vientiin, rakentamiseen, teollisuustuotantoon ja liikenteeseen.
Kotitalouksien kulutus on yhä vähäistä, vaikka mielipidetiedustelujen mukaan latvialaiset uskovat talouteensa muita baltteja vahvemmin. Optimismi omaan talouteen on näkynyt muun muassa viime vuonna huomattavasti kasvaneessa uusien autojen myynnissä. Kansainvälisen talouden epävarmuuden vuoksi ovat kuluvan vuoden talouden kasvuarviot varovaisia, noin 2,5 %.
Latvian pääministeri Valdis Dombrovskis onnistui luotsaamaan maan ylös vaikeasta talouskriisistä. Kansainvälisen kriisipaketin mukainen vakausohjelma päättyi loppuvuodesta 2011. IMF ja EU antoivat positiiviset arviot Latvian suoriutumisesta tiukasta talousohjelmasta vuosina 2008 - 2011. Arvioissaan ne toteavat, että mikäli ongelmissa olevat euromaat olisivat tehneet samoin kuin Latvia, ei eurokriisiä olisi. Latvian finanssipolitiikka on IMF:n mukaan nyt vakaalla pohjalla. IMF ja EU jatkavat Latvian talouden seurantaa kunnes suurin osa kriisilainoista on maksettu takaisin.
Latviassa on tehty viime vuosina rakenteellisia muutoksia. Ne ovat nyt vieneet Latvian taloutta vakaammalle ja kestävämmälle pohjalle. Tämä on huomioitu myös kansainvälisesti, mistä kertoo kaksi yli odotusten onnistunutta velkakirjojen markkinoille laskua. Viimeisin USD 1 mrd. liikkeellelasku tehtiin alkuvuodesta 2012.
Vuotuinen inflaatio onnistuttiin viime vuonna pitämään 4,2 % tasolla. Tälle vuodelle inflaation ennustetaan hieman nousevan, vaikka kansainvälisten markkinoiden ongelmat todennäköisesti hillitsevät sitä. Inflaatio on vuoden 2012 ensimmäisien kuukausien ajan pysytellyt viime vuoden tasolla, joskin tammikuun pakkaset korottivat energiahintoja voimakkaasti.
Valtion tulokehitys on edellisvuoteen verrattuna paremmalla tasolla johtuen veronkannon tehostamisesta. Sen vuoksi ei budjettiin näyttäisi olevan tänä vuonna enää tulossa lisäleikkauksia aiemmin sovittujen yli 200 miljoonan euron säästöjen lisäksi.
Positiivisinta Latvian talousluvuissa on se, että hyödykkeiden ja palveluiden vienti Latviasta on kasvanut historiallisen korkealle. Talouskriisin aikana työn tuottavuus on saatu nousuun ja reaalipalkat ovat laskeneet. Latvialaisen tuotannon hintakilpailukyky on parantunut. Taloudellisesta kasvusta huolimatta työikäisten maastamuutto jatkuu ja työttömyys pysyttelee suhteellisen korkealla (liki 12 %).
Viime vuonna Suomen ja Latvian kahdenvälinen kauppa piristyi ennätystasolle. Kauppavaihdon nousu 708 miljoonaan euroon ohittaa Latvian talouskriisiä edeltäneen tason. Talouskriisi puolitti Latvian tuonnin Suomesta. Kauppa on ollut jatkuvasti Suomelle ylijäämäistä, ainoastaan parin talouskriisivuoden ajan kauppatase oli tasapainoisempi. Suomi on Latvialle kuudenneksi suurin tuontimaa ja yhdeksäksi suurin vientimaa. Suomalaisten yritysten vienti Latviaan on pääasiassa dieselöljyä, erilaisia koneita ja laitteita sekä paperiteollisuuden tuotteita. Latviasta tuodaan Suomeen ennen kaikkea puuta ja puujalosteita.
Latvian vienti on pääasiassa naapurimaihin Liettuaan, Viroon ja Venäjälle. Kokonaisuudessaan EU on tärkein vientimarkkina (70,9 %), ja siksi Euroopan talouden ongelmilla tulee olemaan vaikutusta Latviaan. Talouskriisi ei ole vielä heiluttanut Latvian elpynyttä vientiä, vaikka loppuvuodesta 2011 olikin havaittavissa teollisuuden tilausten vähenemistä.
Eurokelpoisuuden saavuttaminen ja euron käyttöönotto 2014 ovat Latvian talouspolitiikan ohjenuorana. Latvia seuraa eurokriisin hoitoa tarkasti. Riiassa nähdään, että euromaiden päätökset tulevat jo lyhyellä aikajänteellä olemaan osa Latvian talouspolitiikkaa. Näin siis, mikäli eurojäsenyys toteutuu tavoiteaikataulussa. Inflaatiokuri on eurokriteerien täyttämisessä Latvialle haasteellisinta. Valtion budjettivajetta on nopealla aikataululla kurottu umpeen, ja tänä vuonna Latvia saavuttanee vajetavoitteen 2,5 %.
Miksi Latvia haluaa euroon? Latvialaiset sanovat, että on pienen kansantalouden etu olla osana isoa valuuttaunionia. Pelkästään alhaisempi korkotaso on merkittävä asia latvialaisille. Lisäksi nähdään, että euromaana Latvia olisi houkuttelevampi sijoituskohde. Jos euron käyttöönotto ei tapahdu 2014, siirtyisi liittyminen huomattavasti myöhemmäksi, ehkä jopa vuoteen 2020 asti. Tämä siitä syystä, että Latvian kustannus- ja palkkataso nousevat ja inflaatio sen mukaisesti.