Latvian keskuspankin näkemyksiä maan talouden kehityksestä

Latvian keskuspankin kasvuennusteet Latvian taloudelle ovat varovaisempia kuin OECD:n joulukuussa julkaisemat arviot. Vuodelle 2015 pankki on laskenut 2,5 % kokonaiskasvun, ja vauhti kiihtynee lähivuosina vain hieman. Kasvu ja Latvian asema EU:n sisäisessä kasvuvertailussa ovat heikentyneet viime vuosina. Suurimmat syyt tähän löytyvät liiketoiminnan edellytyksistä, väestörakenteesta ja investointien vähäisyydestä.

Joustava ja maltillisesti kasvava talous

Latvian keskuspankin rahapolitiikan osaston varajohtaja Martins Bitans esitteli keskuspankin arvioita Latvian talouden kehityksestä. Bitans keskittyi analyysissa tutkimaan Latvian talouden rakenteellisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet sen elastisuuteen ja asemaan EU:n talouksien joukossa.

Latvian talous on 2000-luvulla käynyt läpi klassisen nousun ja laskun kierteen palautuen shokista yllättävän nopeasti. Latvian BKT koki nopean romahduksen vuosien 2007–2010 välillä, mutta on kasvanut tasaisesti sittemmin, ylittäen vuonna 2014 romahdusta edeltäneen tason (noin 10 500 euroa per capita). Latvian pankki näkee palautumisen avaimena viennin osuuden kasvattamisen tuotannosta. Vuonna 2007 vienti vain oli 38,5 % BKT:sta, kun taas vuonna 2014 osuus oli kasvanut 59,5 prosenttiin. Bitans alleviivasi myös, että Latvian talous on osoittanut viimeiset kaksi vuosikymmentä joustavuutta ja kykyä nopeaan palautumiseen, mikä on sen vahvuus.

Talouden kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut kolmen viime vuoden aikana, minkä Latvian pankki näkee huolestuttavana merkkinä. Pankin lukujen mukaan Latvian kasvuvauhti on kolmessa vuodessa pudonnut EU:n huippulukemista (kuudenneksi nopein vuonna 2012 4 % vuosivauhdilla) kasvun keskikastiin (2,5 % vuonna 2015). Pankin ennusteen mukaan talouskasvu tullee kiihtymään vain hieman, noussen 2,7 prosenttiin vuonna 2016 ja 3,1 prosenttiin 2017. Latvian osuus maailmankaupasta pysynee puolestaan samana.

Pankki lähestyy kasvuvauhdin hidastumista neljän selityksen kautta: Venäjän talousvaikutukset, työvoimakysymykset, muutokset tuottavuudessa sekä muutokset kauppaolosuhteissa.

Venäjä vain osasyyllinen kasvun hidastumiseen

Venäjän vastapakotteet ja ruplan kurssin heikkeneminen ovat osaltaan hidastaneet talouden kasvua, mutta eivät yksin ole tarpeeksi suuri vaikuttaja kasvuvauhtiin. Latvian keskuspankki tarkastelee Venäjän talouden vaikutusta vertailemalla vuoden 2014 ja 2015 sektorikohtaisia kasvutietoja keskenään. Venäjälle Latviasta suuntautuva vienti romahti vastapakotteiden takia 5,6 % prosentin laskusta (2014) 24,4 % laskuun vuonna 2015. Baltiaan ja EU:n ulkopuolelle suuntautuva vienti on kuitenkin kompensoinut tilannetta, pitäen Latvian kokonaisviennin kasvussa (nousu 2,3 % vuonna 2015).

Ruplan heikko kehitys on myös vähentänyt venäläisten turistien määrää Latviassa, mutta muiden maiden turistit ovat puolestaan pitäneet luvut nousussa. Teollisessa tuotannossa Venäjään liitoksissa olevat alat (esim. mineraalit, vaatteet) ovat edelleen ongelmissa, mutta koneiden ja huonekalujen tuotannon voimakas kasvu saa yleisen kehityksen silti noususuhdanteiseksi.

Palkkojen ja työllisyyden kasvu vetää taloutta rajallisen ajan

Viime vuosien kasvu perustuu paljolti yksityisen kulutuksen ja palkkojen kasvuun. Trendin odotetaan jatkuvan. Tämän johdostoa vähittäiskauppa on tällä hetkellä nopeimmin kasvava ala Latviassa. Työntekijöiden palkat ovat kasvaneet tuntuvasti viimeisen viiden vuoden aikana. Vuosina 2014 ja 2015 palkat kasvoivat melkein 7 % vuosivauhtia (keskiarvot 6,9 ja 6,6 %). Kasvukehityksen ennakoidaan hidastuvan julkisella sektorilla ja nopeutuvan yksityisellä.

Palkkavetoinen ja työllisyyden kasvuun nojaava talouskasvu ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin. Latvian työttömyys on tällä hetkellä lähellä luonnollisen työttömyyden rajaa (rekisteröity työttömyys 8,7 % joulukuussa 2015). Työikäinen väestö on siis käytössä ja väestöstä löytyy vain vähän työllistettävää työvoimaa. Suuri osa nykyisistä työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä tai vaikeasti työllistettäviä: työttömistä yli 60 % etsinyt vähintään 3 vuotta töitä ja yli puolella on korkeintaan toisen asteen tutkinto. Reservistä vapautuvan työvoiman rajat ovat siis käytännössä tulleet vastaan.

Työmarkkinat ovat käymässä läpi myös haastavaa rakennemuutosta. Hidas väestönkasvu ja nopea ikääntyminen tuottavat ongelmia Latvian taloudelle väestön eläköityessä. Eläkkeellä olevat ja eläköityvät ikäluokat ovat tuntuvasti suurempia kuin työmarkkinoille siirtyvät. Työn kokonaistuottavuus on myös heikentynyt, sillä palkkojen nousu on ohittanut työvoiman tuottavuuden kasvun.

Investointien puute kasvun hidasteena

Latvian yritysten tuottavuus on pysynyt viime vuodet yleisesti vakaana. Keskiarvon takaa löytyy kuitenkin aloja, joilla tuottavuus on menossa huonompaan suuntaan. Laskussa on ennen kaikkea rakennusalan mutta myös kuljetusalan tuottavuus. Latvian viennin kasvu pohjautuukin uudelleenvientiin, ja kotimaisten tuotteiden viennin laskevan trendin ennakoidaan jatkuvan.

Yksi suurimpia Latvian kasvua jarruttavia tekijöitä on, ettei Latvia ole onnistunut houkuttelemaan investointeja ulkomailta eikä kotimaasta. Investoinnit eivät ole vieläkään saavuttaneet vuoden 2009 talouskriisiä edeltänyttä tasoa. Investointien kokonaisosuus oli 2015 alle 5 % ja ulkomaisten osuus noin 3 % BKT:sta, siinä missä vastaavat osuudet olivat vuonna 2008 yli 30 % ja 15 % BKT:sta. Latvian pankin ennusteen mukaan kasvu ei tule kiihtymään 2-3 % vuosivauhdista, jos investointien määrä ei nouse.

Yksi ongelma yritysten kasvulle ja kyvylle investoida on pankkien haluttomuus antaa lainaa. Lainamahdollisuuksien vähäisyyden takia suunnitelmia on vaikea tehdä pitkälle aikavälille ja resurssien allokointi vaikeutuu, mikä vuorostaan vaikuttaa kokonaistuotantoon. Pankeilla olisi kuitenkin varallisuutta ja turvalliset olosuhteet lainan myöntämiselle. Poliittista painetta lainan antamiseen on Bitansin mukaan vaikea luoda Latviassa lähihistorian takia: ihmisten on vaikea luottaa talouden ja yhteiskunnan vakauteen pitkällä aikavälillä.

Investointien houkutteluun liittyy myös business-ympäristö ja sen käytännöt. Latvian pankki näkee, että tässä on tapahtunut kehitystä sekä huonompaan että parempaan suuntaan. Keskuspankin mukaan kaupankäynnin kannalta huonompaan suuntaan vuosien 2010–2015 välillä on menty luoton saamisessa sekä sopimusten vahvistamisessa. Parannuksia sen sijaan on tapahtunut kansainvälisessä kaupassa ja maksukyvyttömyysmenettelyissä. Maksukyvyttömyyspolitiikka on Latviassa kuitenkin edelleen yksi kaupanteon akilleenkantapäitä. Toinen parannuksia vaativa kohde on vähemmistösijoittajien asema.

Vaikka Latvian taloudella on tiedossaan kasvun vuosia, on sillä keskuspankin analyysin mukaan myös rakenteellisia ongelmia. Ongelmat eivät selity yhdellä syyllä, vaan ovat sekä yrityslainsäädäntöön, kaupan rakenteeseen että väestötasoon liittyviä ilmiöitä. Mikäli Latvia pystyy ratkaisemaan ongelmansa, sen on mahdollista nostattaa myös kasvupotentiaaliaan. 

Baltian maat
Latvia
ennusteet