Uutiset, 7.3.2011

Eu-maat suomalaisin silmin: Latvia, löysi paikkansa Euroopassa

Latvia saavutti toisen itsenäisyytensä vasta 20 vuotta sitten. Puolen vuosisadan pituinen jakso osana Neuvostoliittoa jätti pitkän varjon uuden valtion toimintaan ja identiteettiin. EU:n jäsenenä ja EU:n tukemana Latvia on kuitenkin löytänyt paikkansa Euroopassa, arvioi Suomen Riian-suurlähettiläs Maria Serenius.

Latvian tärkein tehtävä oli heti itsenäisyytensä alussa varmistaa, että maa tulisi jälleen osaksi läntisen Euroopan demokraattista ja liberaalia perinnettä ja että sen turvallisuus Euroopassa tulisi turvatuksi. Liittymisellä EU:hun ja Natoon nämä tavoitteet toteutuivat. Uhkakuvat ovat latvialaisten mielissä heikentyneet ja Euroopan tarjoamat monet mahdollisuudet ovat toteutumassa.

EU on monimutkainen organisaatio. Latvialta, kuten Suomeltakin, meni aikaa totutella Brysselin tavoille. Alku oli haasteellinen. Monille on ollut vaikeaa ymmärtää ja omaksua EU:lle oleellisen keskeinen kompromissikulttuuri ja yhteisöllisyys. Latvialaiset sanovat, että nyt he tietävät suurin piirtein, miten EU toimii. Kuusi vuotta on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika ja oppimista lienee vieläkin.

EU toi Latviaan kurinalaisuutta ja selkeyttä; sen luomat standardit ja toimintatavat ovat juurtumassa maahan. Usein ei ehkä tule ajatelleeksi, miten laajalti EU koskettaa kansalaisten jokapäiväistä elämää. Eri sektorit laidasta laitaan ovat olleet ohjeistuksen kohteena.

Tuttuun tyyliin myös Latviassa valitellaan, että sääntöjä ja ohjeita on liikaa. Hiljattain on esimerkiksi levinnyt tieto siitä, että yrttien keruu kielletään EU:ssa. Meneillään on direktiivin (Traditional Herbal Medicinal Products Directive) laatiminen, joka kieltäisi lääkekasvien ja yrttien keruun. Tämä olisi latvialaisten kannalta katastrofaalista, sillä kaikki keräävät yrttejä, luonnonläheistä kansaa kun ovat. Facebookissa kerätäänkin jo nimiä lähetettäväksi Brysseliin. Kaikki luontoon liittyvä herättää latvialaisissa aina emootioita. Niinpä huhu siitä, että enää ei saisi poimia sieniä metsästä, sai aikaan samanlaisen voimakkaasti kielteisen reaktion kuin kuuluisa väärämuotoisten kurkkujen direktiivi Suomessa.

EU:n kannatus on lisääntynyt

EU:n kannatus Latviassa on ollut aina viime vuoteen asti EU:n alhaisin eli noin 30 prosenttia. Syinä on mainittu mm., että latvialaiset eivät halua Moskovan jälkeen uutta isäntää Brysselistä, tiedon puute sekä epäoikeudenmukaiseksi koettu maatalouspolitiikka. Latvia sijoittuu EU-maiden vertailussa suorien tilatukien suuruudessa häntäpäähän. Vanhat jäsenmaat saavat moninkertaisesti enemmän tukia hehtaaria kohden kuin Latvia.

Latvian talouden lama on viime vuosina ollut EU-maiden syvin. Vastineeksi 7.5 miljardin euron tukipaketista komissio on yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa vaatinut Latvialta kovaa budjettikuria ja ankaria leikkauksia. Nämä säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet jokaisen latvialaisen elämään. Hämmästyttävää kyllä, viimeisten kuuden kuukauden aikana EU:n kannatus on kuitenkin noussut 10 prosenttia. Viimeisen eurobarometrin mukaan nyt 50 prosenttia latvialaisista luottaa EU:hun. Kyselyjen mukaan Latviassa luotetaan enemmän EU:hun kuin omaan parlamenttiin, hallitukseen ja poliittisiin puolueisiin.

Parasta latvialaisten mielestä EU:ssa on kuitenkin se, että neuvostovallan jälkeen rajat ovat avautuneet Eurooppaan. Latvialaisista 67 prosenttia yhdistääkin EU:n vapaaseen liikkumiseen. Nyt on mahdollista lähteä Latviasta Eurooppaan niin turistina, opiskelijana kuin työntekijänäkin.

Sitä vastoin latvialaiset eivät ole useinkaan tietoisia siitä, että Latvian valtion koko investointibudjetti on EU:n rahoittama. Vuosina 2007–2013 Latvia saa yhteensä 6,6 miljardia EU-tukia. Minne tahansa Latviassa matkustaa, näkee kylttejä siitä, miten EU rahoittaa mm. teitä, kouluja, viemäröintejä ja energiansäästöohjelmia.

Kylmä ilmastoko syynä siihen, miksi latvialaiset eivät nousseet barrikadeille

Maailmalla ja Euroopassa ihmetellään, miksi latvialaiset eivät ole nousseet barrikadeille huolimatta Euroopan suurimmista säästötoimenpiteistä. Euroopassa on keskusteltu siitä, miksi esimerkiksi kreikkalaiset järjestävät väkivaltaisia mielenosoituksia, mutta eivät latvialaiset.

Haluttomuutta lähteä barrikadeille ei selitä pelkästään kylmä ilmasto. Latviassa on ollut kahden vuosikymmenen aikana useita erilaisia kriisejä, joten kansa on tavallaan tottunut kriisitilanteisiin. Poliittinen elämä on Latviassa ollut ajoittain poukkoilevaa ja politiikkojen arvostus on ollut alamaissa. Myös talouden ja politiikan intressien sekoittuminen on ollut kovan kritiikin kohteena.

Viimeisimmästä lamasta syytetään Latviassa edellisten hallitusten heikkoa taloudenpitoa, maailman laajuista lamaa, kansalaisten liiallista ahneutta ja erityisesti ruotsalaisten pankkien, niin kuin täällä koetaan, holtitonta lainanantoa.

Monet hämmästyivät, kun viime syksyn parlamenttivaaleissa vaalivoiton sai pääministeri Dombrovskis ja hänen puolueliittymänsä, joka toteutti vaaditut vaikeat budjettileikkaukset. Dombrovskis sai vaaleissa äänivyöryn, jonka turvin hän pystyy jatkamaan tiukkaa budjettikuria.

EU:n kannatuksen lisääntyminen ja hallituspuolueen vaalivoitto osoittavat, että latvialaiset ovat hyväksyneet realiteetit ja että he haluavat ennen kaikkea luotettavuutta, jatkuvuutta ja ennakoivuutta. Huolimatta katkerista lääkkeistä he arvostavat instituutioita ja henkilöitä, jotka voivat tämän taata.

Latvian kipupisteitä

Latviassa on 2,2 miljoonaa asukasta, joista venäjänkielisiä on 38 prosenttia. Ei-kansalaisia, joista suurin osa on venäjänkielisiä, on noin 300 000. Vähemmistön integraatio on edelleen osittain kesken. Euroopan neuvoston ja Etyjin vähemmistövaltuutetun huomautukset koskien Latvian vähemmistöä saavat toisinaan aikaiseksi ärtyneitä reaktioita Riiassa.

Vapaa liikkuvuus on johtanut viime vuosien laman aikana maastapakoon. Nuoret, parhaimmassa työiässä olevat, ovat hakeutuneet tuhansittain toisiin EU-maihin työskentelemään ja hankkimaan elantoaan. Latviassa pelätäänkin, että muuttoliike on niin suuri, että se vaikuttaa liikkeelle lähteneeseen talouskasvuun. Samoin pelätään, että nyt lähteneet, hyvin koulutetut nuoret latvialaiset, eivät enää palaa Latviaan, sillä he eivät näe tulevaisuuden mahdollisuuksia kotimaassaan.

Latvian EU-jäsenyyden alkuvuosina kahdenväliset suhteet Venäjään olivat aallonpohjassa. Sittemmin Latvia on pyrkinyt luomaan pragmaattiset suhteet Venäjän kanssa. Latvian mielestä Venäjä arvostaa vain vahvoja neuvottelukumppaneita, joten EU:n yhtenäisyys ja kantojen selkeys on tämän vuoksi välttämätöntä. Latvia peräänkuuluttaa unionilta yhdellä äänellä puhumista ja pienten jäsenvaltioiden huomioon ottamista niitä suoraan koskevissa asioissa. Latvia katsoo, että yksi sen tehtävistä on tuoda unioniin realismia Venäjä-suhteisiin ja tietoa siitä, miten Venäjä toimii.

Harmaan talouden arvioidaan eri asiantuntijoiden mukaan olevan noin 20–40 prosenttia. Tämä vaikeuttaa latvialaisten elämää ja erittäin tarpeellisten investointien saamista. On tärkeää, että investoijat voivat luottaa maan järjestelmiin.

Itämeren alueen merkitys kasvaa EU:n sisällä

Itämeren merkitys kasvaa niin taloudellisesti, poliittisesti kuin turvallisuuspoliittisestikin. Vuosi sitten laadittu EU:n Itämeri-strategia on tästä erinomainen esimerkki. Strategia kattaa Pohjoismaat, Baltian maat sekä Saksan ja Puolan. Sen prioriteetit ovat ympäristö, energia, kilpailukyky sekä liikenne ja logistiikka. Itse asiassa se on EU:n ensimmäinen aluestrategia, ja sitä ollaan nyt soveltamassa EU:n sisällä myös muihin alueisiin.

EU:n sisällä, niin Baltian maiden keskeinen kuin Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistyö tiivistyy jatkuvasti. Usein sanotaan, että Baltian maista Viro on Suomen kainalossa ja Liettua Puolan. Latvialla on ollut tiiviit suhteet Ruotsiin, mutta Latvia on Baltian maista ehkä se, jolla ei ole kiinteää yhteyttä mihinkään muuhun maahan. Tästä syystä yhteistyö pohjoismaiden kanssa on saanut keskeisen roolin Latviassa. Pohjoismaat on todettu Latviassa olevan maaryhmä, jonka kanssa halutaan erittäin läheistä yhteistyötä kaikilla sektoreilla.

Pohjoismaisuus on keskeinen vertailukohta Latvian samaistuessa eurooppalaiseen elämänmuotoon. Latviassa pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen tiivistyvä yhteistyö on kaikkien puolueiden hyväksymää ja edistämää. Pohjoismaalaisia arvoja arvostetaan.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden välistä yhteistyötä on nyt harjoitettu kymmenisen vuotta. Suomella on tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden ryhmän koordinaatiovastuu. Tänä aikana toteutetaan useita syvenevän yhteistyön toimenpiteitä aina ympäristöyhteistyöstä sotilaspoliittiseen yhteistyöhön.

Suomi Latviasta nähtynä

Suomen ja Latvian väliset suhteet ovat tiivistyneet erityisesti sen jälkeen, kun Latvia liittyi EU:n jäseneksi. Maantieteellinen läheisyys on lisännyt kanssakäymistämme kaikilla tasoilla ja elämänaloilla. Etäisyydet ovat lyhyitä. Riiasta on seitsemän lentoa päivässä Helsinkiin. Riiasta myös lennetään yhdeksään suomalaiseen kaupunkiin, mukaan lukien Kittilä ja Oulu. Lyhimmillään lento Helsingistä Riikaan on 35 minuuttia.

Suomalaisia turisteja käy Latviassa vuosittain noin neljännesmiljoona. Yhteistyö on tiivistä kaikilla sektoreilla, erikoisimpia lienevät pohjoisten hyönteisten tutkimus, saunaperinnetutkimus, koskikaratutkimus, tryffeliyhteistyö sekä kaksikielinen lastenmusikaali.

Latviassa toimii noin kolme sataa suomalaista yritystä, ja Latvian katsotaan usein olevan kotimarkkina-aluetta. Suomen saavutuksia niin politiikassa, taloudessa kuin teknologiassa arvostetaan Latviassa. ”Mistä Latvialle Nokia” näkee usein otsikoissa. Latvia ei maana ole Suomessa niin hyvin tunnettu kuin Viro, kannattaa kuitenkin tutustua paremmin tähän mielenkiintoiseen lähinaapuriimme.

Maria Serenius
Kirjoittaja toimii suurlähettiläänä Suomen Latvian suurlähetystössä